Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän mukaan innovaatiotoiminnan suurin haaste on yhdistää yksilötason aktiivisuus yrityksen strategiseen suuntaan.
Biotalouden edelläkävijänä tunnetussa metsäteollisuuskonsernissa innovaatiotoimintaa johdetaan liiketoimintakohtaisesti. Toimintaa ohjaavat emoyhtiössä määritelty omistajastrategia sekä liiketoiminnalliset tavoitteet ja kilpailutekijät. Liiketoiminta-alueiden ytimen ulkopuolelle jäävästä ja pidemmän aikavälin innovaatiotoiminnasta vastaa vuonna 2018 perustettu innovaatioyhtiö Metsä Spring.
”Springin ja liiketoiminta-alueiden johto toteuttaa konsernin kehityshankesuunnitelmaa”, Hämälä tarkentaa.
Innovointiyksikkö vastaa myös uusien liiketoimintakonseptien kehittämisestä ja käynnistettyjen innovaatiohankkeiden pyörittämisestä – ja resursoi tarpeen mukaan henkilöstöä eri liiketoiminnoista omiin projekteihinsa.
Verkostoja ja matalan kynnyksen ideointia
Hämälä näkee suuren konsernin innovaatiotoiminnassa tärkeimmäksi asiaksi sen, että konsernilla ja sen liiketoiminta-alueilla on selkeä suunta. Yhtä tärkeää on aktivoida innovaatiotoimintaa yksilötasolla.
”Konsernissamme on matalan kynnyksen ideointijärjestelmä, jossa työntekijät voivat esittää omia ideoitaan. Aktivoimme henkilöstöä myös vuosittaisella innovaatiokilpailulla”, Hämälä havainnollistaa.
Pääjohtaja nostaa innovaatiotoiminnan yhdeksi tukijalaksi toimialarajat ylittävän yhteistyön asiakkaiden, rahoittajien ja tutkimuslaitosten kanssa.
”Uudet konseptit muodostuvat kasvavissa määrin uudenlaisissa kumppanuuksissa. Hallitusten rooli on edellyttää, mahdollistaa ja kannustaa johtoa toimialojen väliseen toimintaan. Eri aloja tuntevilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus myös tuoda esiin potentiaalisia yhteistyötahoja.”
Hallitus päättää innovaatiotoiminnan volyymistä
Hallitus voi Hämälän mukaan edistää innovaatioiden syntyä asettamalla johdolle tavoitteita innovaatiotoiminnan johtamisesta ja tuloksista.
”Hallituksen tulee linjata ja päättää innovaatiotoiminnan volyymistä. On seurattava keskeisiä hankkeita, ja mikäli kyseisiin hankkeisiin on jäsenillä kompetenssia, antaa myös oma sparraava palautteensa.”
Samaan aikaan hallituksella on valvontavastuu siitä, että kassavirtaa tuova ja siten innovaatiot mahdollistava ydinliiketoiminta pysyy johdon fokuksessa.
”Innovaatiotoiminnassa on tärkeää mitoittaa kunnianhimon taso riskinottohalukkuuteen”, Hämälä muistuttaa.
Oleellista karsia kannattamattomat hankkeet
Ideasta kannattavaan liiketoimintaan on prosessiteollisuudessa pitkä polku. Hämälä korostaakin, että toiminta vaatii tekijätasolta hallitukseen saakka pitkäjänteisyyttä. Hallituksen tehtävä on myös tunnistaa kannattamattomat hankkeet.
”On oleellista tunnistaa milloin innovaatiohanke on kohdannut polkunsa pään, muuten jäädään junnaamaan toivottomiin hankkeisiin, jotka sitovat henkiset ja taloudelliset resurssit.”
Hämälä kehottaa asettamaan innovaatiohankkeiden valmistelussa päätösportit, joiden läpi hallitus voi seurata hankkeiden etenemistä ja ottaa hankkeiden koon perusteella tarvittaessa niistä päätösvallan.
Teksti: Kaisa Ihalainen
Artikkelin laajempi versio julkaistaan Boardview-lehden numerossa 1/2020 kesäkuussa.