Johdon ja hallituksen palkitsemiskäytännöt ovat jatkuneet tasaisen maltillisina.
Reward Agencyn toimitusjohtaja Samuli Sistonen esitteli DIFin kevätkauden viimeisessä webinaarissa toukokuussa julkaistun hallitusten palkkatutkimuksen tuloksia. Katsaus noudatteli pääosin edellisvuosina vakiintuneiden kannustinohjelmien ja palkitsemiseen liittyviä trendejä. Tänä vuonna ensi kertaa yhtiökokouksille esitetyissä palkitsemiskäytännöissä on melkoisesti laatueroja, sillä jotkut yhtiöt antavat varsin yleisluontoista tietoa palkitsemispolitiikastaan.
Koronapandemian vaikutuksia ei osattu ennakoida vielä helmikuussa, jolloin palkkioita ja palkkoja korotettiin jossain määrin, mutta odottamaton tilanne ja vaikeasti ennustettava tulevaisuus ovat maltillistaneet kannustinohjelmia.
Toimitusjohtajien kokonaiskompensaation (palkka, edut ja kannustimet) mediaanisumma on noussut tasaisesti noin neljä prosenttia vuosittain viimeisten neljän vuoden ajan. Vuonna 2019 noin 19 prosenttia pörssiyhtiöistä vaihtoi toimitusjohtajaansa. Keskimääräinen irtisanomiskorvaus on viime vuosina laskenut.
Lähes kaikissa pörssiyhtiöissä on käytössä lyhyen aikavälin kannustinohjelmia, kun taas pitkän aikavälin kannusohjelmia soveltaa 75 prosenttia yhtiöistä. Suosituin pitkän aikavälin kannustinohjelma on suoritusperusteinen osakeohjelma.
Hallituksen puheenjohtajien ja hallitusjäsenten mediaanivuosipalkkiot ovat kasvaneet viisi prosenttia vuosittain vuodesta 2015 lähtien. Puheenjohtajien kokouspalkkiot ovat puolestaan nousseet samalla aikavälillä noin kuusi prosenttia vuosittain, kun taas hallituksen jäsenillä kokouspalkkioiden vuotuinen mediaanikasvu on noin kaksi prosenttia. Vuoden 2020 yhtiökokouksissa hallituspalkkioita nostettiin 42 yrityksessä ja laskettiin neljässä. Palkitsemisen raportoinnin laadukkuus vaihtelee pörssiyhtiöiden välillä runsaasti mutta viimeisen vuoden aikana laatu on parantunut hieman.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti Raimo Voipio, jonka mukaan palkitsemisvertailut antavat yleistä kuvaa maailmanlaajuisesta tilanteesta. Palkitsemisasiat nousevat jälleen keskeiseen rooliin loppukesällä, kun kansallinen ja globaali tilanne selkenevät. Palkitsemiskäytännöistä tehdään runsaasti toisiaan tukevia ja täydentäviä tutkimuksia, mutta Voipio muistutti jäseniä, että tuloksia analysoidessa ja vertaillessa on paikallaan huomioida tutkimusmetodi. Onko eri tutkimuksissa mitattu mediaania vai keskiarvoa, millainen otanta on ollut ja millaisia tietolähteitä on käytetty?
Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Voipio muistutti hallituksia tarkkailemaan myös johtoryhmän jäsenten motiiveja. Jos raha jatkuvasti johtoryhmän suurin ja ellei peräti ainoa motivaattori, on paikallaan vakavasti harkita, onko varsinkaan toimitusjohtaja oikea henkilö tehtäväänsä.
Lisäksi Voipio pohti, että onko kaikilla yhtiökokouksen osanottajilla aina välttämättä kykyä arvioida johdon palkitsemista sekä millaisia kestävän kehityksen kriteerejä voisi nostaa palkitsemisen mittareiksi. Koronapandemian myötä myös hallituspalkkioesityksiä on ollut ehdottoman tarpeellista muuttaa, etenkin jos yrityksen henkilökunta on joustanut omista palkoistaan tai eduistaan.
Tilaisuuden lopuksi DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitti Sistosta monipuolisesta paneutumisesta laajaan aiheeseen ja tutkimusaineistoon. Hän kiitti myös Voipiota ja teki oman yhteenvetonsa koronapandemian muovaamista palkitsemiskäytännöistä.
DIF-webinaarit jatkuvat jälleen elokuun puolivälissä.