Ennätykselliset 130 jäsentä osallistui OP Yrityspankin järjestämään DIF-webinaariin tiistaina 16.2.2021. Maailma ei lopu – suuryritysten tunnelmia tulevasta -tilaisuuden tervehdyssanat lausui OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi, jonka jälkeen pääanalyytikko Antti Saari loi markkinakatsauksen alkaneeseen vuoteen.
Saari esitteli maailmantalouden tilannetta ja lähiaikojen näkymiä, joissa alueelliset erot ovat hyvinkin suuria. Suomi on talouskehityksessä lähempänä USA:ta, jossa rokotuskattavuus on paljon pidemmällä kuin Euroopassa keskimäärin. Saari syventyi myös osakemarkkinoihin sekä uskoi korkotason alkavan vähitellen nousta todeten Suomen romahduksen olleen pahempi edellisen finanssikriisin aikaan, ja tilanteessa olevan selkeitä piristymisen merkkejä.
Keitaanniemi esitteli OP Yrityspankin tammikuussa julkaiseman Suuryritystutkimuksen 2021 tulokset. OP Ryhmän ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman NIBS-ajatushautomon toteuttamaan tutkimukseen osallistui 240 toimitus-, talous-, rahoitus- ja liiketoimintajohtajaa 161 yrityksestä. Yleinen ennustettavuus on ollut viime aikoina tavallista vaikeampaa, mutta Suomi on ollut onnekkaassa tilanteessa, koska olemme jälkisyklinen yhteiskunta pitkien tilausaikojen vuoksi. Vaikka investointihalukkuus on laskenut, yritykset ovat valmiina reagoimaan nopeasti kysynnän noustessa.
Tutkimuksen huomattavimmat piirteet liittyivät yritysten vastuullisuuteen ja Suomen poliittiseen johtamiseen. Jopa 92 prosenttia yritysjohtajista kokee, että vastuullisuuteen liittyvät teot ovat kasvava kilpailuetutekijä nyt ja tulevaisuudessa. Vielä suurempi osa uskoo, että vastuullisuutta voi kehittää osana ydinliiketoimintaa. Sen sijaan lähes 81 prosenttia vastaajista koki, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksen näkökulmasta epävarmuustekijöitä, minkä ohella Suomen hallituksen talouspolitiikan koki yritykselleen uhkaksi 70 prosenttia.
Lisäksi aihetta käsiteltiin paneelikeskustelussa, jossa näkemyksistään kertoivat Keitaanniemen ja Saaren lisäksi DIFin jäsenet vuorineuvos Jorma Eloranta ja toimitusjohtaja Timo Kokkila.
Eloranta kehotti yrityksiä aina varautumaan hyvin erilaisiin skenaarioihin ja näki taloustilanteessa positiivisia näkymiä. Hän oli hämmentynyt, miten huono poliittinen ilmapiiri tutkimuksen mukaan on, mutta muistutti samalla julkisen talouden kymmenen miljardin rakenteellisesta alijäämästä. Investointivalmiuksien vahvistamisen ohella Eloranta peräänkuulutti organisaatioihin kompetenssia ja kyvykkyyksiä.
Saari suhtautuu vakavuudella velkoihin ja halusi murtaa myyttiä, jonka mukaan keskuspankit jollain ilveellä muka kuittaisivat julkisen, saati yksityisen sektorin velat. Kokkila puhui Suomen kohdalla jopa talouden torjuntavoitosta. Hajonta on ollut laajaa eri toimialojen välillä, mutta hän kehui, miten akuuttiin tilanteeseen reagoitiin, vaikka investointi ja tuotekehitys ovat varmasti kärsineet. Kokkila ennusti, että niin sanottujen ”elvytysbileiden” jälkeen poliittinen päätöksenteko tulee olemaan vaikeampaa, mutta toivoi provosoinnista pidättäytymistä, etteivät yritysten epävarmat näkymät jatkuisi.
Kokkila oli erityisen huolissaan, millaiseen maailmaan pandemian jälkeen tullaan, etenkin matkailualalla. Eloranta nimittikin viimeistä vuotta ensimmäiseksi globaaliksi palvelusektorikriisiksi. Keskustelu eteni myös vastuullisuuteen, jonka Eloranta painotti lähtevän ennen kaikkea kuluttajista.
Yleisökysymyksissä ja niitä seuranneissa keskusteluissa syvennyttiin muun muassa työvoimapulaan, digitalisaatioon ja velkaantumiseen. Kokkilan mukaan työvoimaa riittää kyllä ja suurin haaste on saada osaajat liikkeelle. Hän kannustikin monimuotoisen ja vastaanottavaisen yrityskulttuurin kehittämiseen. Saari katsoi Suomen onnistuneen digitalisaatiossa ja lockdown-vaiheen aikana siihen sopeuduttiin melkeinpä heti, mitä Kokkila ja Eloranta tukivat omilla esimerkkitapauksillaan.
Loppupuheenvuorossaan DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitteli kaikkia osallistujia hienosta aamutilaisuudesta ja näki jo valoa talouden ja koronakriisin tunnelin päässä. Hän kiitteli suuryritysten asennetta vastuullisuuteen ja katsoi vastuullisuuden jalostuvan hankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Poliittisten riskien pelko on selvästi suurta ja samalla on hyvä tarkkailla jaetaanko EU-rahoitusta järkevästi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tilaisuuden videotallenne ja esitysmateriaali löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.