Pandemia pakotti yritykset ja niiden hallitukset ennennäkemättömään ketteryyteen ja sopeutumiseen. Näistä taidoista on jatkossa hyötyä, kun on selviydyttävä kriiseistä. Ja niitä tuntuu riittävän: energiakriisi, toimitusketjujen ongelmat, komponenttipula, työvoimapula ja ilmastokriisi. Geopolitiikkakin näyttää jämähtäneen hälytystilaan tai ainakin sitä lähelle. Riskienhallinta lienee nyt saanut sille kuuluvan aseman hallitusten agendalla.
Toivottavasti haasteet nostavat myös hallitusarvioinnin asemaa. Hallituskokoonpanon ja hallitustyön arviointi saattaa vielä joillekin yrityksille olla pakkopullaa ja rasti ruutuun -harjoitusta. Ilman puheenjohtajan aitoa sitoutumista kehittämiseen arviointi onkin hyödytöntä. Yritysten haasteet ovat kuitenkin nyt ja jatkossa sitä luokkaa, että yritykset tarvitsevat parhaat mahdolliset hallituskokoonpanot ja erinomaiset työskentelytavat. Pandemian ja kriisien hyöty on siinä, että osaamispuutteet paljastuvat – ainakin, jos silmät pidetään auki.
Yritykset tarvitsevat parhaat mahdolliset hallituskokoonpanot.
On mielenkiintoista nähdä, tuovatko ensi kevään yhtiökokoukset hallituksiin uusia osaajia ja onko vaihtuvuus tavallista suurempaa. Toivotankin tarmoa ja menestystä hallituskandidaatteja haravoiville omistajille, nimitysvaliokunnille, osakkeenomistajien nimitystoimikunnille ja näitä avustaville headhuntereille!
DIFin Q3- ja Q4-teemat – ja samalla tämän lehden teemat – Hallitus ja transformaatio sekä Hallitus ja sidosryhmät eivät voisi olla ajankohtaisempia. Kaikki yritykset kohtaavat transformaatioita, oli sitten kyseessä yrityskauppa, saneeraus, uuden teknologian käyttöönotto tai vaikkapa tuotevalikoiman muutos. Hallitukselle transformaatiot tuovat monenlaisia haasteita, jo työtaakan vaatimasta ajankäytöstä alkaen. Keskeinen kysymys on, ovatko toimitusjohtaja ja muu toimiva johto valmiita muutoksen täytäntöönpanoon. Entä löytyykö hallituskokoonpanosta riittävää osaamista uuteen tilanteeseen? Toivottavasti tämän lehden monipuolinen tarjonta transformaatioista antaa tukea haasteissa.
Sidosryhmien merkitys yrityksille kasvaa. Hallituksen tuleekin tunnistaa yrityksen relevantit sidosryhmät ja pohtia, miten yritys käy niiden kanssa dialogia. Sidosryhmät ovat moninaisia, kuten tämän lehden sidosryhmäartikkeleistakin voi havaita. Asiat eivät aina ole helppoja, eikä kaikesta varmaankaan löydy yksimielisyyttä, mutta keskustelu ja avoimuus voivat lisätä ymmärrystä puolin ja toisin.
Sidosryhmätyöhön liittyy myös yrityksen maineen ja brändin seuraaminen. Ilman hyvää mainetta ja vahvaa brändiä yrityksen on vaikea menestyä.
Helsingissä marraskuussa 2021
Leena Linnainmaa
päätoimittaja
Kirjoitus on Boardview 2/2021 -lehden pääkirjoitus.
