Vastuullisuuden (ESG) raportointivelvoitteet ovat muuttumassa merkittävästi. Myös sidosryhmät painostavat yrityksiä yhä vankempaan vastuullisuuteen. Yritysten on syytä selvittää, miten uudistuva raportointi sekä sidosryhmien vaatimukset vaikuttavat liiketoimintaan.
Parin viime vuoden aikana vastuullisuuden raportoinnista on tullut aiempaa aktiivisempaa, mutta jo lähitulevaisuudessa sääntely alkaa vaikuttaa raportointiin yhä järjestelmällisemmin.
Vastuullisuus käsittää sekä yritysvastuun että kestävän kehityksen, ja yleisesti näistä puhutaan Suomessakin kirjainlyhenteellä ESG (Environmental, Social, Governance).
Yksi keskeinen vastuullisuusraportoinnin uudistumiseen vaikuttava tekijä on Euroopan unionin kiristyvä sääntely; EU haluaa puuttua nykyiseen vastuullisuusraportointiin ja tehdä siitä säänneltyä sekä helpommin vertailtavaa.
Uusi kestävyysraportoinnin direktiiviehdotus, CSRD
EU on antanut ehdotuksen uudesta kestävyysraportoinnin direktiivistä. Corporate Sustainability Reporting -direktiivin (CSRD) on tarkoitus korvata nykyinen Non-Financial Reporting -direktiivi (NFRD).
Uusi direktiivi koskisi huomattavasti laajempaa joukkoa yhtiöitä kuin NFRD nykyisin. PIE-yhteisöjen eli yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt) lisäksi direktiivi alkaisi koskea suuria yhtiöitä, joilla täyttyy vähintään kaksi kohtaa seuraavista: liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa, taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa ja töissä on keskimäärin vähintään 250 työntekijää. Soveltamista koskevan PIE-yhteisöjen rajauksen poistamisen lisäksi nyt esitetty 250 työntekijän raja on selkeästi nykyistä 500 työntekijän raja-arvoa alhaisempi.
Toteutuessaan direktiivin piiriin tulee Suomessa noin 600‒800 yritystä, kun nykyisen NFRD:n piirissä yhtiöitä on reilusti alle 100. Tämä olisi merkittävä ponnistus etenkin niille yrityksille, joissa vastuullisuudesta ei ole tähän mennessä juuri raportoitu tai vastuullisuus ei ole ollut aktiivisessa roolissa osana yhtiön liiketoimintaa.
Uusia vaatimuksia raportin sisältöön ja varmennus pakolliseksi
CSRD tuo muutoksia myös kestävyysraportoinnin sisältöön. Vastuullisuutta koskevat tiedot tulee esittää hallituksen toimintakertomuksen osana. Mukana on oltava myös lausunto siitä, että raportointi on laadittu EU:n kestävyyden ja vastuullisuuden standardeja noudattaen.
ESG-raportointiin on tulossa lisäksi aiempaa yksityiskohtaisempia vaatimuksia. Mukaan on otettava muun muassa vastuullisuusasioiden vaikutukset. Puhutaan kaksinkertaisesta olennaisuudesta (double materiality), jonka perusteella yhtiön on raportoitava, mitkä ovat yhtiön vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ja toisaalta mitkä ovat yritykseen itseensä vaikuttavia kestävyysriskejä.
Direktiiviehdotuksessa halutaan kasvattaa tarkastusvaliokunnan roolia, sillä sen tulee ehdotuksen mukaan valvoa vastuullisuusraportointia. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti raportoinnin sisäiseen laadunvarmistukseen, riskienhallintaan sekä digitaaliseen raportointiin. Myös tilintarkastajan rooli ja vastuu kasvavat.
Ehdotuksessa iso muutos aiempaan on pakollinen riippumattoman osapuolen varmennus. Nykyisellään muita kuin taloudellisia tietoja ei tarvitse varmentaa.
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, taksonomia
Vastuullisuusraportointiin vaikuttaa myös EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jonka tarkoituksena on luoda luokittelujärjestelmä eri rahoitus- ja investointikohteiden kestävyydestä.
Käytännössä luokittelujärjestelmä tarkoittaa, että mitä kestävämpi investointihanke on, sitä helpommin ja edullisemmin yrityksen voi olettaa saavan rahoitusta.
Sijoittajien halutaan kiinnittävän yhä enemmän huomiota kestävyyteen ja sen riskeihin.
Taksonomian odotetaan luovan markkinavarmuutta ja suojaavan sijoittajia viherpesulta. Tarkoitus on myös, että se auttaa yhtiöitä suunnittelemaan vihreää siirtymää sekä siirtämään rahoitusta sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Taksonomia-asetus tuli voimaan jo heinäkuussa 2020, mutta siinä on edelleen paljon keskeneräisiä asioita. Keskustelu taksonomiasta on osin politisoitunutta.
Yritystasolla hyvä alku taksonomia-asetuksen noudattamiseen lähtee laadukkaasta raportoinnista sekä taloudellisten toimintojen luokittelemisesta sen mukaan, mikä on kestävää ja mikä ei. Tämän jälkeen taksonomia on syytä yhdistää osaksi investointistrategiaa, jolla ohjataan pääomien sijoittamista kestäviin kohteisiin.
Sidosryhmien tunnistaminen auttaa hallitsemaan riskejä
EU:n sääntelyn ja pääomamarkkinoiden lisäksi painetta vastuullisuusasioiden huomioimiseen sekä vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen tulee muiltakin sidosryhmiltä – sijoittajilta, kuluttajilta, kansalaisjärjestöiltä ja henkilöstöltä.
Viimeistään ilmastopaneelin tuorein raportti herätti suuren yleisön kiinnittämään huomiota päästöihin. Etenkin nuoremmille sukupolville ilmastonmuutos on kysymys, jota ei ohiteta. Toisaalta ilmastonmuutos koskettaa jokaista yritystä, vaikka yrityksen omat ympäristövaikutukset olisivatkin vähäiset.
Yrityksellä voi olla useita sidosryhmiä, jotka ovat hyvin erilaisia, odotuksiltaan ristiriitaisia ja vaikutuksiltaan eri mittakaavassa. Sidosryhmien tunnistaminen auttaa hallitsemaan riskejä sekä tukemaan yrityksen menestystä.
Markkinat ovat valmiita maksamaan hyvästä vastuullisuusjohtamisesta, ja ESG:tä pidetään yhä enemmän osana taloudellista arvonluontia. Edelläkävijäyrityksissä vastuullisuutta – katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa – pidetään tulevaisuuden menestystekijänä ja mahdollisuutena erottautua kilpailijoista.
Hyödylliset kysymykset
Jokaisen vastuullisuudesta kiinnostuneen organisaation on hyvä keskustella seuraavista kysymyksistä, myös hallitustasolla:
- Miten hyvin yhtiön nykyinen vastuullisuusohjelma ja strategia puhuttelevat ja palvelevat yhtiön olennaisimpia sidosryhmiä?
- Millainen yhtiön oma vastuullisuusohjelma on verrattuna kilpailijoiden vastaavaan?
- Saako yhtiö nykyisellään täyden tunnustuksen vastuullisuustyöstään ja tunnustetaanko tähänastisen vastuullisuustyön arvo?
- Kuinka kunnianhimoisesti vastuullisuutta halutaan toteuttaa? Mitä haluttuun tasoon pääseminen vaatii? Ohjaavatko yhtiön KPI:t vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen?
Kysymyksiin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta, mutta niiden avulla voi asemoida omaa yritysvastuun tekemistä sekä kartoittaa muutostarpeita.
Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 2/2021.
