Nalle Wahlroosin kirjassa ”Sateentekijät” on sivulla 306 merkittävä yhteenveto: ”Enää maailman kehitystä eivät ohjaa herttuat ja markiisit, tai edes suuryritysten teknokraattijohtajat. Sitä ohjaavat innovaatiot ja teknologian kehitys.” Jos Nalle sanoo näin, on jokaisen oltava hereillä ja viritettävä aivonsa ja kompetenssinsa tasolle, jossa teknologian ymmärrys on hallinnassa.
Hallituksen tulisi siis olla visioija, edelläkävijä, skenaarioiden hahmottaja ja yrityksen suunnan näyttäjä.
Tänään tehtävä tuntuu vaikeammalta kuin koskaan ennen. Kehityksen kellotaajuus on ottanut uuden rytmin. Opiskeltavaa ja omaksuttavaa tulee ennennäkemättömällä nopeudella: AI-tuotteet, Metaverse, Bitcoin ja kryptomaailma, kyberuhat, synteettinen biologia, nanoteknologia… Samaan aikaan EU ja viranomaiset syytävät uusia direktiivejä, määritelmiä ja vaatimuksia ympäristön, tuotesuojan, inklusiivisuuden, verotuksen ja vastaavien määritysten suhteen.
Boomerisukupolvi oppi sen, että teknisen tiedon määrä kaksinkertaistuu seitsemän vuoden välein. Nyt seniorikäisenä on aikaa ja mahdollisuus opiskella uutta muuttuvaa teknologiaa ja ympäristöä lähes kokopäivätoimisesti, mutta miten siihen riittää aika ihmisillä, joiden työ ja tehtävät koostuvat päivittäisestä operatiivisesta johtamisesta. Tänään useimpien operatiivisten johtajien lapset, koulussa tai opiskelemassa, ovat omaksuneet AI-käytännöt huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin vanhempansa.
Äärettömän nopeasti kehittyvä digitaalinen ympäristö on muuttunut yritysmaailman ”verisuonistoksi”, ja sitä hallitsemalla saavutetaan merkittävimmät kilpailuedut. Muutos on kohdannut kovalla kädellä omaa työmaailmaani, tiedonvälitystä, mediaa, markkinointia ja mainontaa. Perinteisen printtimedian valta-asemaa horjutti ensin televisio, sitten tuli internethuuma ja nyt elämme alustatalouden, sosiaalisen median ja liikkuvan kuvan valta-aikaa. Kohta murtuvat kielimuurit generatiivisten AI-kielimallien kehittyessä, kun puhe jatkossa tuotetaan huuli- ja ilmesynkronisoidusti virtuaalihahmojen avulla millä tahansa kielellä.
Jotta ymmärtäisit huomista, on Sinun tunnettava se, mitä nuoret tänään ajattelevat, tekevät ja arvottavat.
Tällä hetkellä USA:n teinien viestinnän maailmaa kuvaa se, että Youtubea käyttää 95 prosenttia ja seuraavina tulevat TikTok 67, Instagram 62 sekä Snapchat 59 prosenttia. Facebook on painunut teinien unholaan, noin 30 prosenttiin, ja 14 ja 23 prosentin välissä ovat Twitter eli X, Twitch, WhatsApp, Reddit ja Tumblr. Sama kehitys on leviämässä maailmanlaajuisesti, kuitenkin niin, että Kaukoidässä lista on aivan toinen. Perinteinen media ja journalistiset arvot kilpailevat huomioarvosta uusilla taistelutantereilla.
Median rinnalle ovat nousseet niin kutsutut influensserit. Kärjessä on myös yritysjohtajia, esimerkkinä vaikka Elon Musk, jolla on noin 170 miljoonaa seuraajaa, kun Teslalla niitä on alle 20 prosenttia Muskin määrästä.
Sosiaalisen median hallinta on muodostumassa tärkeäksi osaksi johtamista. Sen sisällä rakennetaan yrityksen tunnettuutta ja sitoutumista arvoihimme, uusien asiakkaiden saamista, verkkoliikenteen ylläpitoa ja myynnin toteuttamista. Oikean ja väärän tiedon erottaminen on pirullisen vaikeaa. Nyt jo ihmisten hahmoja ja puhetta väärennetään uskottavasti ja kaikilla kielillä.
Hallitusten olisi tänään syytä miettiä, miten kehitystrendejä seurataan: onko yrityksessä ja sen johdossa sekä ihmisiä että syvää ymmärrystä siitä, missä maailma menee.
Useat aiemmin työläät asiat voi nyt tehdä käden käänteessä ja paremmin kuin ennen. Yritykset, jotka eivät opi ja sopeudu, kääntyvät tappiolle tai tuhoutuvat. Nopeat syövät hitaat. Tämä näkyy selvästi Goldman Sachsin tilastoissa. Jenkkipörssin yrityksistä harvinaisen iso osa tekee tappiota, vaikka 1960-luvulla tappiollisten määrä oli vain viiden prosentin luokkaa.
Suomalaiset viestintävälineet voivat katsoa myös peiliin. Tarjotaanko meille tietoa, joka välittää oikean ja rehellisen kuvan muutoksista ja niiden nopeudesta. Uudet viestinnän kanavat ja muodot ovat kaiken sääntelyn ja perinteisen arvomaailman ulkopuolella, villejä ja arvaamattomia. Voittajia tiedon valtatiellä on vaikea veikata; tiedon vastaanottajien on syytä olla kriittisinä ja tarkkoina.
Lähteenä on hyödynnetty Meltwaterin Digital 2023 -raporttia.
Mielenkiintoista lisätietoa kommunikaatiomaailmasta saa myös seuraavista raporteista:
Kantar Media Trends & Predictions 2024
Nielsen Annual Marketing Report 2023
—
Kirjoittajan taustasta:
”Juristin peruskoulutuksella olen joutunut teknologiamuutosten jatkuvaan pyöritykseen. Insinöörilehtien toimitusjohtajana 1980-luvun alussa alkoi tietotekniikan murtautuminen konesaleista pomojenkin pöydille. Perustin Tietoviikko- ja MikroPC-lehdet. Yleisradion tv-toimialajohtajana loimme kansallisen DigiForumin, jotta koko ala ja sen sidosryhmät ymmärtäisivät siirtymän analogisesta liikkuvan kuvan välityksestä digitaalisuuteen ja eri välineiden konvergenssin. Suomi oli edelläkävijä. Veikkauksen hallituksessa veimme edelläkävijänä rahapelimaailman verkkoon, vain Islanti ehti ennen meitä. Affecton hallituksessa rakensimme BI Business Intelligence -maailman, eli ennakoimme AI:ta. Pretaxissa olin puheenjohtajana, kun kirjapitomaailmaa siirrettiin kuitittomuudesta sähköiseksi, yhtiön nimi on nyt Accountor.
Urani aikana opin sen, että nyt ei ole ehkä tarvitse ymmärtää, mitä kvanttitietokoneiden sisällä tapahtuu, riittänee, jos ymmärtää, mikä muutoksen merkitys tulee olemaan omalle, asiakkaiden ja kilpailijoiden liiketoiminnalle. Muutos on jatkuvaa, eikä se tähän lopu.”
