Uusi kuntalaki, joka hyväksyttiin tämän vuoden maaliskuussa, tuntee nyt myös käsitteen kuntakonserni. Kuntien toiminta on vuosien kuluessa laajentunut niin julkis-kuin yksityisoikeudellisesti säädeltyjen ja organisoitujen toimintamuotojen verkostoksi. Suomessa arvioidaan olevan yli 2000 kunnallisesti omistettua osakeyhtiötä, ja ne pyörittävät yhteensä yli 10 miljardin liikevaihtoa. Lisäksi on suuri määrä kuntayhtymiä, säätiöitä ja yhdistyksiä.
Kuntaorganisaatioiden monimuotoistuminen tulee edelleen jatkumaan. Tällöin on erittäin hyvä, että uusi kuntalaki määrittää konsernijohtamisen, velvoittaa laatimaan konserniohjeen, joka sisältää omistajaohjauksen, sekä määrittää kuntaomisteisten osakeyhtiöiden ammattimaisen johtamisen sisällön.
Aktiivisen omistajaohjauksen perustana tulee olla ajantasainen omistajapolitiikka ja -strategia osana kuntastrategiaa. Se rakentuu käsitykseen aineettomasta ja aineellisesta omaisuudesta, sen nykytilasta ja omistaja-arvosta ja eri alojen tulevasta kehityksestä. Kun monien kuntien yhtiöt toimivat kilpailuilla markkinoilla, on taitavasti hoidettavan omistajaohjauksen haaste melkoinen. Kuntakonsernien johdossa tullaankin tarvitsemaan uudenlaista osaamista, joka pystyy seuraamaan ja arvioimaan eri toimialojen toimintaympäristön muutoksia.
Aktiivinen omistajuus on vaativa tehtävä, ja erityisen vaativaa se on julkisomisteisissa organisaatioissa, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää moniarvoinen, poliittinen elin.
Yhtiön hallituksen valinta on omistajan tärkeimpiä päätöksiä. Jäsenyys kunnan omistaman yhtiön hallituksessa ei ole kunnallinen luottamustoimi. Tämä lain perusteluihin kirjattu teksti on tärkeä, ja se luo perustan sille, että kunnissa voidaan ottaa käyttöön nimitystoimikunnat. Niiden tehtävänä on valmistella esitykset yhtiöihin valittavista hallitusjäsenistä.
Kokoonpanossa on lain mukaan otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kun perinteisesti yhtiöiden hallituspaikat on jaettu poliittisten voimasuhteiden mukaan ja ehdokkaiden nimet on saatu kunnallisjärjestöiltä, on kyse toimintakulttuurin isosta muutoksesta. Tämän muutoksen valmistelun keskiössä on kunnan- tai kaupunginjohtaja.
Näyttää siltä, että kunnissa edetään vaiheittain, jolloin osa hallitusjäsenistä on niin sanottuja ammattilaisia ja osa puolueiden nimittämiä ehdokkaita. Näinkin edistytään, kunhan onnistutaan siinä, että hallituksen puheenjohtaja on ammattilainen. Puheenjohtajan rooli on kaikissa tapauksissa keskeinen niin yhtiön omistaja-arvon kehittymisessä kuin myös yhtiön ja omistajan välisessä dialogissa yhdensuuntaisen tahtotilan muodostamisessa. Taitava ja kokenut puheenjohtaja hallitsee myös vallan tasapainon niin suhteessa omistajaan kuin yhtiön sisälläkin.
