Miten saada kilpailuetua tekoälystä? – Tasapainota innovointi ja sääntely

 

Tekoäly (AI) on merkittävimpiä 2000-luvun teknologisia muutoksia. Sen väitetään mullistavan teollisuudenaloja, lisäävän tehokkuutta ja muokkaavan tapojamme olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailmamme kanssa. Tekoälyn valtava potentiaali tarjoaa niin mahdollisuuksia kuin haasteita. Ne vaihtelevat AI:n lukuisista soveltamistavoista ja nopeasta kehityksestä luotettavuus- ja eettisyysriskeihin. Tekoälyn käytön kasvaessa tasapainon löytäminen arvoa kasvattavan innovoinnin johtamisen ja lisääntyvän sääntelyn tehokkaan toimeenpanon sekä riskienhallinnan ja tarkoituksenmukaisten valvontatoimien välillä ratkaisee kilpailuedun saajien voittajat ja häviäjät.

 

 

Tekoäly on mahdollisuuksien maailma

 

Tekoäly tarkoittaa ihmisen älyprosessien simulointia tietokonejärjestelmillä. Järjestelmiä opetetaan tilastomatemaattisia, kielellisiä ja muita algoritmeja luomalla ja kehittämällä sekä syöttämällä tietoa algoritmien käsiteltäväksi. Algoritmien opettamista jatketaan lisätietoja syöttämällä. Lopulta ne kykenevät tekemään tai ehdottamaan älykkäitä päätöksiä ilman lisäohjelmointia. Oppivina ja dynaamisina algoritmit eroavat aina saman vastauksen tuottavista päätöspuista.

 

Tekoälyn kyky käsitellä ja analysoida valtavia tietojoukkoja ihmiselle käsittämättömällä nopeudella on sen merkittävimpiä ominaisuuksia. Seitsemässäkymmenessä vuodessa tekoälyratkaisut ovat saavuttaneet tason, jossa niistä on hyötyä käytännön sovelluksissa. Sovellustoimittajat rakentavat niitä teknologiaratkaisujensa osaksi. Terveydenhuollossa tekoälyä käyttävä diagnostiikka voi nopeuttaa sairauksien havaitsemista ja hoidon suunnittelua. Rahoituksessa algoritmit voivat ennustaa markkinatrendejä ja hallita sijoitussalkkuja. Tekoäly-chatbotit ja virtuaaliavustajat voivat tehostaa vuorovaikutteista asiakaspalvelua ja virtaviivaistaa liiketoimintaa.

 

Varmistamattoman tekoälyn riskit

 

Uudet, osin ennen tunnistamattomat ja huolellista harkintaa vaativat riskit ovat tekoälykehityksen kääntöpuoli. Tekoälyn vaikutus työpaikkoihin ja työn murrokseen eri toimialoilla on ehkä ollut laajimmin esillä. Artikkelin kirjoittajille ammatillisesti mielenkiintoisempia ovat artikkelin keskiössä olevat liiketoiminnan strategiseen johtamiseen liittyvät IT:n, tietoturvan ja etiikan riskit.

 

Liiketoiminnan johtamisen näkökulmasta algoritmeihin sisältyvien harhojen ja vinoumien riski on kriittinen ymmärtää. Ellei tekoälyjärjestelmiä kouluteta ja testata huolellisesti monipuolisella muuttuvalla tiedolla, ne vahvistavat vallitsevia yhteiskunnallisia ennakkoluuloja. Syy on algoritmien opettamiseen käytetyissä tiedoissa, sillä algoritmit tuottavat tuloksensa käyttämänsä tiedon rajoissa. Tekoälyjärjestelmät ovat esimerkiksi suositelleet palkattavaksi etniseltä ja muulta taustaltaan aikaisemmin palkattujen kaltaisia henkilöitä. Tämä voi johtaa syrjintään palkkaus-, rahoitus- ja rikosoikeuspäätöksissä samalla sosiaalista eriarvoisuutta lisäävästi ja monimuotoisuutta vähentävästi. Asiakaskäyttäytymisen äkillisten muutosten havaitsemattomuus algoritmien analysoimassa tiedossa voi synnyttää vääristymiä liiketoimintastrategiaan koronapandemian kaltaisissa nopean muutoksen tilanteissa.

 

Tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyyden puute on toinen riski. Se on myös kaupallinen riski, sillä on hankalaa myydä ratkaisua, jonka toimintaa ei pysty selittämään. Erityisesti syväoppimisen algoritmeja pidetään ”mustina laatikoina”, sillä niiden päätöksentekoprosessit ovat vaikea­tulkintaisia useimmille ihmisille. Vain harva on kielimallintamisen tai neuroverkkolaskennan syväosaaja. Koetun läpinäkyvyyden puutteen vuoksi on haaste ymmärtää, kuinka tekoäly tekee päätöksensä ja vastaavatko ne esimerkiksi oman toimialan sääntelyä tai yrityksen arvoja.

 

Lisääntyvä sääntely

 

Tekoälyn käyttöön liittyvien riskien vuoksi kattavien ja eteenpäin suuntautuvien sääntöjen tarve on ilmeinen. Tasapainon löytäminen innovaatioiden edistämisen, tekoälyn vastuullisen käyttöönoton ja eettisen käytön välillä on monimutkainen tehtävä poliittisille päättäjille. Lisäksi valtiot eri maanosissa suhtautuvat riskeihin ja yksilön oikeuksiin toisistaan poikkeavin tavoin. Globaalia sääntelyä tuskin syntyy.

 

Jotkin maat ovat jo ryhtyneet toimiin tekoälyn sääntelemiseksi. Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR) sisältyvät tekoälyn ja tietosuojan säännökset korostavat läpinäkyvyyttä ja käyttäjän suostumusta. Digitaalisen strategiansa osana EU pyrkii sääntelemään tekoälyä parhaillaan kolmikantaneuvottelussa olevalla tekoälysäädöksellä varmistaakseen, että teknologiaa kehitetään ja käytetään kunnioittaen tekijöiden ja yksilöiden oikeuksia.

 

EU-parlamentille tärkeintä on varmistaa EU:ssa käytettyjen tekoälyjärjestelmien turvallisuus, läpinäkyvyys, jäljitettävyys, tasa-arvoisuus ja ympäristöystävällisyys. Tekoälyn tulee olla ihmisten, ei automaattien, valvomaa. Tekoälyasetuksessa tekoälyjärjestelmien valmistajille ja käyttäjille asetettavat velvoitteet jaetaan pieni- ja suuririskisiin. Pieniriskisten tekoälyjärjestelmien riskien arviointia pidetään niille riittävänä. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät tulee sitä vastoin arvioida ennen markkinoille pääsyä ja toistuvasti koko niiden elinkaaren ajan. Ihmiselle uhan aiheuttavan tekoälyjärjestelmän käyttö kielletään, jos sen riskiä ei voida pitää hyväksyttävänä. Kaksikymmentä kuukautta asetuksen hyväksymisen jälkeen se alkaa velvoittaa myös suomalaisia yrityksiä ja niiden hallituksia.

 

IEEE:n ja ACM:n kaltaiset organisaatiot ovat ottaneet käyttöön tekoälyn eettisiä ohjeita. Ohjeiden periaatteet ohjaavat tekoälyn kehitystä eettisesti. Joillakin konsulttiyrityksillä on vastaavia heidän kehittämiään lähestymistapoja ja malleja tekoälyratkaisujen riskienhallintaan tai kontrolloimiseen.

 

Riskienhallinta – huomioi ainakin nämä

 

Tekoälyratkaisujen riskien hallitsemiseksi on huomioitava vähintään seuraavat oleelliset seikat:

 

  • Riskien tunnistaminen: Uuden ratkaisun tai käyttökohteen osalta tulee käydä läpi, millaisia tietoja malli käsittelee, mihin mallin tuloksia käytetään, millaisia vaikutuksia käyttötapauksilla on esimerkiksi yksilöihin ja mitä mahdollisia riskejä käyttötapauksiin liittyy.
  • Avoimuus ja selitettävyys: Kehittäjien on kyettävä luomaan tekoälyjärjestelmiä, jotka tarjoavat ymmärrettäviä selityksiä järjestelmän tuloksille ja päätösehdotuksille. Tällöin käyttäjät kykenevät ymmärtämään tekoälyn tulokset ja luottamaan niihin. Tulkittavan koneoppimisen ja mallin visualisoinnin kaltaiset tekniikat auttavat avoimuuden ja selitettävyyden saavuttamisessa.
  • Tietojen hallinta: Harjoitustietojen laadun ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen on olennaista puolueellisten tai epätarkkojen tulosten välttämiseksi. Säännölliset auditoinnit ja validointiprosessit auttavat tekoälyjärjestelmien eheyden ylläpitoa.
  • Inhimillinen valvonta: Ihmisen harkinnan sisällyttäminen kriittisiin tekoälyn tukemiin päätöksiin toimii turvaverkkona. Tekoäly kykenee käsittelemään valtavia tietomääriä, mutta ihmisen väliintulo ja harkinta on välttämätöntä eettisten, oikeudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisten tulosten varmistamiseksi.

 

Katse eteenpäin: yhteistyöhön perustuva lähestymistapa

 

Tekoälyn kehitys edellyttää eri maiden hallitusten, teollisuuden ja muun liike-elämän, tutkijayhteisöjen ja kansalaisyhteiskuntien välistä yhteistyötä. Avoin vuoropuhelu ja yhteistyö ovat tarpeellisia tehokkaiden sääntelypuitteiden ja reilujen pelisääntöjen luomiseksi. Hallitusten on osallistuttava ennakoivaan päätöksentekoon tekoälytekniikoiden eettisen ja vastuullisen kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi.

 

Yhteenvetona toteamme tekoälyn tarjoavan ennenkokemattoman potentiaalin yhteiskuntien ja organisaatioiden liiketoiminnan kehittämiselle sekä oman elämämme parantamiselle. Nopeaan etenemiseen liittyy toisaalta tunnistamista, harkintaa ja ennakoivia toimia vaativia riskejä. Toimivan tasapainon löytäminen innovaatioiden, sääntelyn, riskien vähentämisen ja eettisten periaatteiden välillä ohjaa kilpailuetua tuottavaa tekoälymatkaa kohti tekoälyn hyödyt maksimoivaa ja haitat minimoivaa tulevaisuutta.

 

 

Vinkit hallitusammattilaiselle tekoälyn ymmärtämiseen

 

  • Kokeile tekoälyjärjestelmien käyttöä: Mikään ei opeta niin paljon kuin omakohtainen kokeilu. Voit esimerkiksi aloittaa tunnettujen järjestelmätoimittajien toimistojärjestelmiin sisältyvillä sovelluksilla, syöttää avainsanoja tai lyhyen tekstin ja pyytää sovellusta kirjoittamaan siitä yrityksesi tai itsesi esittelytekstin. Tämä on helpompaa kuin kuvitteletkaan.
  • Ota selvää tärkeimpien algoritmien toimintaperiaatteista, kuten generatiiviset kielimallit ja neuroverkot: Toimintaperiaatteiden ymmärrys antaa käsityksen tekoälyjärjestelmien mahdollisuuksista ja rajoituksista ilman huippuasiantuntijuutta.
  • Mieti, haluatko tekoälyllä korvata ihmisen toimintaa vai yhdistää molempien vahvuuden ihmisen kykyjen parantamiseksi: Tämän jatkumon kummassakin ääripäässä olevia tekoälyjärjestelmiä löytyy, ja ne soveltuvat eri tarkoituksiin. Tekoälyn voi nähdä askeleena satojen tuhansien vuosien jatkumolla, jossa ihminen on kehittänyt itseään auttavia teknologioita.