Taloustieteen professori Sixten Korkman totesi Helsingin Sanomissa 17.syyskuuta, että Suomen suurin ongelma ei ole talouden kilpailukyky tai hallituksen esittämä pakkolainsäädäntö – eikä edes valtion budjettialajäämä tai nopeasti kasvanut pakolaisvirta.
Korkmanin mukaan laajemmassa mittakaavassa Suomen ja koko maapallon suurin ongelma on ympäristön tilan heikkeneminen ja etenkin ilmaston lämpeneminen.
Samoilla linjoilla on tunnettu taloustieteilijä, professori Lord Nicolas Stern, joka vuonna 2006 julkaisi paljon keskustelua herättäneen raporttinsa ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista.
Heinäkuussa 2015 Stern julkaisi uuden analyysin, jossa hän toteaa ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyvän nopeammin kuin aikaisemmin odotettiin.
Tämä on merkittävä taloudellinen argumentti ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydelle, samoin kuin uusiutuvan energian nopeasti laskeva hinta.
Ilmastonmuutos ei johda ongelmiin pelkästään suorien ympäristövaikutustensa johdosta. Näyttää myös siltä, että yksi tärkeä taustatekijä Euroopassa kehittyneeseen pakolaistilanteeseen on ilmastonmuutos.
Esimerkiksi Syyriassa ihmiset pakenevat sotaa ja vainoa, mutta myös kuivuus on pakottanut ihmisiä lähtemään. Yksi Syyrian sodan ajavia voimia on jo useita vuosia pahana jatkunut kuivuus, mikä on heikentänyt elinoloja ja toimeentulon mahdollisuuksia.
Pariisin joulukuisessa COP 21 -ilmastokokouksessa käsitellään maakohtaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Koossa ovat tällä hetkellä 154 maan päästövähennyslupaukset, mukaan lukien Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian.
Yhteenlaskettuna näiden maiden päästöt vastaavat lähes 90 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Jos sopuun päästään, ilmastolupauksista tulee sitovia kansainvälisen lain nojalla.
Yrityksille tämä tarkoittaa tiukempaa lainsäädäntöä, päästöoikeuksien hinnan nousua ja tiukempia päästövähennystavoitteita. Jo pelkästään tästä syystä vähähiilisyydellä on selvä business case.
Sijoittajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita sijoitussalkkunsa hiili-intensiivisyydestä sekä cleantech-sektorin toimijoista.
Yritysten johtoryhmien pitäisikin viimeistään nyt valmistautua vastaamaan muun muassa seuraaviin yritysten strategiaan ja operatiiviseen johtamiseen liittyviin kysymyksiin:
- Miten yritys aikoo menestyä vähähiilisessä yhteiskunnassa ja millaisina muutoksina tämä näkyy strategiassa ja liiketoimintamallissa?
- Kuinka yritys vastaa asiakkaiden ja kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin? Millainen ymmärrys yrityksellä on ilmastonmuutoksen vaikutuksista asiakkaisiin ja heidän toimintaympäristöihinsä? Mitkä ovat yrityksen keinot luoda uusia markkinoita ympäristöprofiililtaan edistyksellisillä tuotteilla ja palveluilla, jotka ratkaisevat asiakkaiden haasteet?
- Miten alttiina yritys ja sen alihankintaketju ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten sään ääri-ilmiöille, veden niukkuudelle tai sosiaalisille levottomuuksille?
- Miten yritys huomioi ilmastonmuutokseen liittyvän maineriskin?
- Miten yrityksessä huomioidaan tulevaisuuden muuttuva lainsäädäntö, veromuutokset, kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu ja maakohtaiset kasvihuonekaasujen vähennyssitoumukset?
- Miten yritys pystyy noudattamaan tiukempia raportointivaatimuksia? Ovatko vaadittavat prosessit ja työkalut jo käytössä?
Yhä useampi yritys pyrkii liiketoiminnassaan vastaamaan yllä mainittuihin kysymyksiin, rakentamaan strategista kilpailuetua ja luomaan niiden kautta uutta liiketoimintaa.
Aiemmin tänä vuonna useat kansainväliset yritykset, kuten Ikea, Unilever ja Marks & Spencer, ovat myös julkisesti sitoutuneet ponnistelemaan kohti vähähiilisiä ratkaisuja, joilla hidastaa ilmastonmuutosta.
Kävi Pariisissa miten tahansa, ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt liiketoimintaan useissa yrityksissä ja useilla sektoreilla.
Voittajia tulevat olemaan ne, jotka pystyvät vastaamaan vähähiilisyyden kysyntään ja tarttumaan esimerkiksi kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Voittajat myös ymmärtävät, että epävarmuudesta on tullut uusi normaali, ja rakentavat liiketoimintaansa nämä asiat huomioiden.
