DIF-vierailulla Työ- ja elinkeinoministeriöön 4.10.2022 kuultiin energiaosaston ylijohtaja Riku Huttusen ajankohtaiskatsaus energia-asioihin. Huttunen käsitteli esityksessään, mitä on tapahtunut ja mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan energiasektorilla.
Iso kuva
Vähähiilisyys on hallinnut keskusteluja viime vuosina. Koko energiajärjestelmä (sähkö, lämpö ja liikenne) vähähiilistyy nopeasti, ja Suomi on erityisesti sähköjärjestelmän päästöttömyydessä pitkällä. Liikenne on kuitenkin iso haaste.
Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on maailmanmestaruustavoite. Se edellyttää, että meillä on isot hiilinielut metsissä myös ensi vuosikymmenellä ja teollisuussektori saadaan vähähiiliseksi. Vety ja muut ratkaisut nousevat merkittäviksi kysymyksiksi. Tarjolla on suuria investointitukia ja meneillään on hyviä hankkeita.
Energiapolitiikan kolme kärkeä
Energiapolitiikan kolme kärkeä ovat ekologinen ilmasto-ympäristö-näkökulma, toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian hinta.
Helmikuun 24. päivän jälkeen loppui ensin puutuotteen hakkeen tuonti Venäjältä (lämpölaitosten puupohjaisista polttoaineista viidennes tuli Venäjältä) ja toukokuun 14. päivä loppui sähköntuonti pakotteiden seurauksena. Putkikaasun tulo Suomeen lakkasi puolestaan 21. toukokuuta, kun ruplatilivaatimukseen ei lähdetty. Kolmen kuukauden sisällä kaikki energiantuonti Venäjältä oli katkaistu tai sitä oltiin katkaisemassa: vain nesteytettyä maakaasua ja ydinpolttoainetta yhä tuodaan.
Suomi on varautunut
Toisin kuin yleisesti ajatellaan, Suomi ei ole riippuvainen Venäjän energiasta, vaan se on korvattavissa. Huoltovarmuussyistä Suomen kotitaloudet eivät juurikaan lämpene kaasulla, kuten Keski-Euroopassa. Jo aikanaan on varauduttu siihen, että Venäjältä ei välttämättä saada energiaa.
Kun energiasta on niukkuutta, kaasun ja sähkön hinta nousevat. Sähkön hintaan vaikuttaa kaasun niukkuus, sähkön kysyntä, Norjan sadetilanne, kotimainen tuotantokapasiteetti sekä tuulivoima. Energian niukkuuden takia energiavirasto on mukana suunnittelemassa energiansäästökampanjaa, jonka tarkoituksena on antaa arkipäiväistä tietoa energian säästämisestä, vähentää kysyntäpiikkejä sekä kertoa sähköpulariskistä.
Miltä tuleva talvi ja tulevaisuus näyttävät?
Sähköpulan todennäköisyys on kasvanut, ja sähköpulaan voidaan vastata hallituilla sähkökatkoksilla, joilta säästyvät vain huoltokriittiset toimijat. Ensi talven osalta on varauduttu periaatteessa kaikkeen, ja tulevat pari talvea tulevat olemaan haastavia.
Energiakriisi tulee helpottamaan vähitellen uusien ratkaisujen, toimittajien ja investointien myötä. EU:n tulisi tehdä eurooppalaisia, pitkän tähtäimen päätöksiä siten, etteivät päätökset ole omiaan vähentämään investointeja. Hinnat eivät välttämättä palaudu kuin sähkön osalta, mutta sähköön liittyy kuitenkin volatiliteettihaaste.
Tilaisuuden lopuksi esitettiin kysymyksiä ja käytiin keskusteluja muun muassa sähkömarkkinoiden toiminnasta, hintasääntelystä ja vakuusvaatimuksista, kysyntäjoustosta teollisuudessa, rakenteiden uudistamisesta, öljyn hinnan muutosten vaikutuksista sekä hukkaenergian hyödyntämisestä ja varastoimisesta.