DIFin jäsenet pääsivät kuulemaan tiiviin esitelmän ja vilkkaan keskustelun verotuksesta sekä miten hallitus voi vaikuttaa yrityksen veroasioihin. DIFin ja asiantuntijakumppani Boreniuksen yhteiswebinaaria seurasi reaaliaikaisesti noin 40 DIFin jäsentä.
Boreniuksen osakas ja yksi Suomen johtava veroasiantuntija Janne Juusela kertoi webinaarin aluksi Suomen verojärjestelmän nykytilasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Samalla hän esitti näkemyksiään, miten verojärjestelmää uudistamalla voitaisiin parantaa Suomen kilpailukykyä sekä tukea kasvua ja työllisyyttä.
Juusela kartoitti nykyisen verotusjärjestelmän ongelmia ja kylmiä numeroita muun muassa kokonaisveroasteen suuruudesta. Suomen bruttokansantuote palautui finanssikriisiä edeltävälle tasolle vasta vuonna 2019, ja sen jälkeen koronakriisi ehkäisee talouskasvua vielä hamaan tulevaisuuteen saakka. Juuselan alustuksessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi, millainen nykytilanne on ansiotulo-, yritys-, pääomatulo- ja osinkoverotuksissa, joista hän teki vertailua muihin Pohjoismaihin.
Ansiotulojen rajaveroaste ei hänen mukaansa saisi ylittää millään tulotasolla 50 prosenttia. Yritysverotuksen keventäminen parantaisi Suomen kilpailukykyä avaintoimintojen sijaintimaana, sillä vaikka se on viime aikoina nimellisesti keventynyt, tosiasiallisesti se on kiristynyt. Korkea verokanta ei myöskään houkuttele osaavia yksilöitä maahan, investoinneista puhumattakaan. Pääomatuloverojärjestelmässä tilanne on samankaltainen ja niiden perusperiaatteiden Juusela sanoi nyttemmin suorastaan rapautuneen. Eri verokategorioiden tilannekatsauksen ja johtopäätösten ohella Juusela esitteli ratkaisuehdotuksia, jotka perustuivat sekä staattisiin että dynaamisiin laskelmiin.
Alustuspuheenvuoronsa jälkeen Juusela siirtyi moderaattoriksi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Rapala VMC Oyj:n entinen toimitus-, talous- ja verojohtaja Jussi Ristimäki, Danske Bank A/S:n ja Posti Group Oyj:n hallituksen jäsen Raija-Leena Hankonen sekä Metso Outotec Oyj:n ja Aktia Pankki Oyj:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Arja Talma.
Yhdessä he pohtivat yritysten verostrategiaa ja millainen nimenomaan yhtiön hallituksen rooli voisi ja pitäisi olla siinä. Ja miten verotusta muuttamalla yritysten menestymis- ja myös työllistämismahdollisuuksia voitaisiin parantaa?
Ristimäki nimitti Suomen julkista verokeskustelua sisäiseksi kissanhännänvedoksi, mikä ei vientivetoisessa maassa tuo mitään ratkaisuja. Hankonen näki Suomen ja suomalaisten vahvuutena kovan työn, minkä takia hän katsoo arvostavaksi ja kannustavaksi ansiotuloverotuksen keventämistä, koska veroaste itsessään ei tietenkään luo kasvua. Keskustelijat katsoivat myös verotuksen kokonaiskuvan kaikkien osa-alueineen olevan niin valtava, minkä vuoksi julkisten toimijoiden ja yhtiöiden hallitustenkin voi olla vaikea hahmottaa sitä kunnolla.
Talma puolestaan kertoi kokeneensa, että verojen maksu lähtee jo yritysten arvoista. Vaikka manageerausta tapahtuu, yritykset haluavat toimia lain ja ympäröivien pelisääntöjen mukaan. Paneeli uppoutui verotuksen myötä myös yritysten vastuullisuuteen peräänkuuluttaen läpinäkyvyyden, ulkoisen viestinnän ja compliance-asioiden tärkeyttä. Juusela mursi samalla ”veroparatiiseihin” liittyviä myyttejä ja peräänkuulutti laillisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestäviä ratkaisuja.
Tilaisuuden lopuksi DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa esitteli omia havaintojaan keskustelusta ja katsoi, että yritysten viestintä verojalanjäljestä antaisi suurelle yleisölle kattavamman kuvan yritysten toiminnasta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Hänen suurin huolensa kohdistui Suomen taloustilanteeseen, jossa valtion velkaantuu raskaasti, vaikka meillä on ennestään jo hyvin laaja veropohja ja korkea veroaste. Webinaarissa sivuttiin Linnainmaan mukaan mukavasti myös hallitustyön vastuullisuutta, mikä on samalla DIFin vuoden viimeinen, ensi viikolla alkava kvartaaliteema.
Tilaisuuden videotallenne ja esitysmateriaali löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.