Direktiiviehdotus painottaa valituskanavia ja sanktioita

TIEDOTE 23.2.2022

Euroopan komissio on antanut direktiiviehdotuksen yritysten kestävyyttä koskevasta asianmukaisesta huolellisuudesta (Corporate Sustainability Due Diligence). Valmistelun myötä direktiiviehdotuksen sisältö on huomattavasti supistunut, kun alkuaan suunnitelmana oli puuttua jopa osinkojen maksuun ja hallituskokoonpanoihin. Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) näkee ehdotuksen kuitenkin huolestuttavasti painottuvan valituskanaviin ja sanktioihin eikä käynnissä olevan positiivisen muutoksen tukemiseen.

”Kestävyyden edistäminen on tärkeää, mutta direktiivin valmistelutyön hurjimmat ehdotukset ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Komissio sai runsaasti palautetta liian pitkälle menevistä päätelmistään ja myös EU:n vaikutusarvioelin puuttui valmistelun laatuun. Ehdotusta on nyt rajattu sen alkuperäisestä laajuudesta. Juridisesti ongelmallisesta yrityksen hallinnointijärjestelmän sääntelystä on luovuttu, mutta niiden sijaan ehdotetaan käytännössä vaikeasti toteutettavia uusia velvoitteita. Onneksi kuitenkin pienet yritykset on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle”, toteaa DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa.

Direktiiviehdotus koskee yli 500 työntekijän yrityksiä, jolla on yli 150 miljoonan euron liikevaihto kattaen näin 13 000 EU-alueen yritystä sekä 4000 EU:ssa toimivaa muunmaalaista yritystä. Raja-arvot ovat 250 työntekijää ja 40 miljoonan ylittävä liikevaihto, jos yrityksen toiminnasta ainakin puolet kohdistuu kestävyyteen merkittävästi vaikuttaviin sektoreihin kuten metsä- tai tekstiiliteollisuus.

Komission ehdotuksen mukaan yrityksen johdon olisi otettava päätöksissään huomioon ihmisoikeudet, ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä niiden pitkän aikavälin vaikutukset. Sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa olisi kuultava. Hallituksen olisi jatkossa hyväksyttävä suunnitelma, jolla varmistetaan, että yrityksen liiketoimintamalli ja strategia ovat linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Suunnitelma on otettava asianmukaisesti huomioon toimitusjohtajan muuttuvassa palkitsemisessa.

”On selvää, että jo osakkeenomistajien, rahoittajien ja asiakkaiden vaatimuksista yritykset ovat nyt muokkaamassa toimintojaan kestävälle pohjalle. Myös johdon palkitseminen on muutoksessa, ja tänä keväänä annettavissa pörssiyhtiöiden palkitsemisraporteissa on odotettavissa aiempaa enemmän painoarvoa kestävyyskriteereille”, Linnainmaa arvioi.

Uusi direktiivi edellyttää jäsenvaltioita varmistamaan velvoitteiden rikkomisesta yrityksille vahingonkorvausvastuun sekä yrityksen liikevaihtoon perustuvat tehokkaat seuraamusmaksut. Yhtiöiden olisi myös järjestettävä valituskanava mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista ja haitallisista ympäristövaikutuksista yrityksen toiminnan ja sen koko arvoketjun piirissä oleville henkilöille, kuten työntekijöille sekä ammatti- ja kansalaisjärjestöille.

”Direktiiviehdotus on huolestuttava, kun se painottuu valituskanaviin ja seuraamuksiin eikä käynnissä olevan positiivisen muutoksen tukemiseen. Osallistumis- ja valitusoikeuksien antaminen laajalle skaalalle henkilöitä ja kansalaisyhteiskuntaa voi johtaa riitelyyn ja järjestelmän väärinkäyttöön sen sijaan, että vietäisiin sekä julkista että yksityistä sektoria kestävämpään suuntaan vaikkapa edellyttämällä julkisilta hankinnoilta selkeitä ja tehokkaita kestävyskriteereitä sekä nopeuttamalla kestävien investointien lupamenettelyjä, jotta ne eivät seisoisi vuosia lupabyrokratiassa. Jo käytännön järjestelynä valituskanavan järjestäminen yrityksen koko globaaliin arvoketjuun liittyville henkilöille olisi erittäin haastavaa”, Linnainmaa pohtii.

”Globaaliin liikevaihtoon perustuvat hallinnolliset seuraamusmaksut saattaisivat jopa vaarantaa yrityksen toiminnan jatkumisen”, Linnainmaa varoittaa.