DIF-webinaarissa 21.1.2025 kuultiin katsaus maailmantalouden tilanteeseen, kun puhujana oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Esityksessään Kangasharjun tarkasteli globalisaation kehitystä, Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksien tilannetta sekä suhteita toisiinsa sekä Euroopan ja Suomen talousnäkymiä.
Koko maailman lukujen valossa globalisaation kehitys näyttää pysähtyneen. Kuitenkin jos kehitystä tarkastellaan ilman Kiinan lukuja, globalisaatiolla näyttää menevän kohtuullisesti.
Kiinan taloustilanne on kaksijakoinen. Samalla kun Kiinan tavaravienti kasvaa vauhdilla, kotimaan talous on vaikeuksissa: velkaa kasvaa, asuntojen arvot ja varallisuusarvon laskevat ja työikäinen väestö vähenee.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppa on vähentynyt kauppasodan seurauksena. Mitä Yhdysvallat ennen toi Kiinasta, se tuo nyt Vietnamista ja Taiwanista, tai niiden kautta.
Iso kysymys on, mitkä ovat Trumpin politiikan talousvaikutukset. Analyysien mukaan talous kärsii Trumpin politiikasta. Suurin negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen taloudelle on tuontitulleilla. Kaikesta huolimatta Yhdysvaltojen talousnäkymät ovat Euroopan näkymiä vahvemmat.
Maailmantalouden isojen muutosten taustalla ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen talouspolitiikka ja kauppasota. Euroopassa muutokset eivät ainakaan vielä juurikaan näy.
Suorien sijoitusten näkökulmasta Euroopan kehitys on yllättävän hyvää verraten siihen miten surkeat Euroopan talousnäkymät ovat Yhdysvaltoihin nähden.
Euroopan maiden arvoketjujen muutoksia tarkasteltaessa huomataan, että Yhdysvaltojen rooli on kasvussa sekä viennissä että tuonnissa. Sen sijaan Kiina-riskin vähentäminen ei luvuissa näy, ainakaan vielä.
Lopuksi luotiin katse Suomen talouteen. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja Yhdysvalloista on tullut Suomen suurin vientimaa. Näin ollen Suomella on paljon pelissä, kun tullipolitiikka muuttuu.
Suomen vienti ei ole pysynyt verrokkimaa Ruotsin perässä. Suomen ongelmat näkyvät myös ulkomaisen arvonlisän osuudessa viennistä. Suomessa ulkomaisen arvonlisän osuus on isompi kuin Ruotsissa, mikä tarkoittaa, että Suomen vientituotteissa kotimaisen arvonlisän osuus on sitä vastoin pienempi. Suomi on näin ollen jäänyt muista jälkeen kansainvälisessä vaihdannassa.
Tilaisuuden esitysmateriaali on DIFin jäsenten ladattavissa ohessa. Jäsensivuilta löytyy esitysmateriaalin lisäksi linkki webinaarin tallenteeseen.
