DIF-vierailun 7.2. Suomen Pankissa avasi osastopäällikkö Elisa Newby. Pääjohtaja Olli Rehn puhui geopolitiikan ja globalisaation murroksesta Suomen näkökulmasta. Lopuksi vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta taustoitti Kiinan talouden näkymistä ja tavoitteista.
Kilpailukyky vaatii resilienssiä ja uudistumiskykyä
Rehnin mukaan Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on yhtä kovassa murroksessa kuin 90-luvun alussa sekä talouden että turvallisuuden osalta. Silloin suunta oli eteenpäin; nyt ollaan peruutusvaihteella.
Jotta ei vain selviydyttäisi vaan menestyttäisiin, tarvitaan resilienssi- ja uudistumiskykyä.
”1990-luvun lamasta Suomi nousi tukeutumalla tutkimukseen ja koulutukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen – kilpailukyky korjattiin, julkinen talous tasapainotettiin.”
Koronnostoilla pyritään taltuttamaan inflaatio
Nopea inflaatio on talouden keskeinen haaste. Vaikka energian hinta on laskenut viime aikoina, keskuspankin pankeille maksama talletuskorko nousee nyt 2,5 prosenttiin.
Rahapolitiikan tavoitteena on vakauttaa inflaatio kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä, ja sen kiristyminen näkyy markkinakorkojen nousuna. Vaikka koronnostot tarkoittavat hieman laimeampaa talouskehitystä lähiaikoina, riskinäkökulmasta näin on tehtävä. Inflaatiota ei voida päästää kehittymään hallitsemattomasti.
Globaali toimintaympäristö on murroksessa
Maailmankaupan kasvu ja talouksien integroituminen on aaltoliikettä, jossa kuvastuvat muun muassa voimasuhteet, teknologiset murrokset sekä ideologiset virtaukset ja tieteelliset opit. 1980-luvulla tapahtui kasvusykäys kaupan esteiden purkamisen ja vapaan kaupan edistämistoimenpiteiden seurauksena. Tämä kasvu jatkui aina globaaliin finanssikriisiin asti. Tilastojen perusteella maailmankaupan volyymi on tänään suurempi kuin koskaan.
Globaali toimintaympäristö on murroksessa. Protektionismi ja kaupan esteet ovat lisääntyneet merkittävästi, ja tuotantoa pyritään siirtämään lähemmäksi kotimaata. On menossa hitaampi globalisaation vaihe.
Maailma on jännitteinen. Jännitteitä aiheuttavat muun muassa rakennemuutokset, joilla on tulonjakovaikutuksia. Vaikka tämän taustalla on muita tekijöitä, kuten teknologian kehityksen aikaansaama teollisten työpaikkojen vähentyminen, on syitä pyritty hakemaan globalisaatiosta.
Myös yhteiskunnalliset jännitteet ovat kasvaneet, kun kauppapolitiikkaa on alettu käyttää geopoliittisiin päämääriin. Huomio keskittyy erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteen kehittymiseen.
Talouden kahtiajako kiristää demokraattisten ja autoritääristen maiden välillä. Tämä vastakkainjako näkyy yhä useammalla elämänalueella, kuten 5G-maailmassa.
Isossa kuvassa on harmaansävyjä, ei mustaa ja valkoista.
Tarvitaan riskienhallintaa ja kriisinkestävyyttä
Toisin kuin Yhdysvalloissa, EU:n politiikka on rakentunut avoimuuden varaan. Avoimuuden ja vapaakaupan rinnalla on teollisuuspolitiikan tavoite strategisesta autonomiasta. Strategisia riippuvuuksia pyritään vähentämään. Näitä ovat muun muassa energia, kriittiset raaka-aineet ja kemikaalit, kyberturva, aurinkopaneelit ja teknologiat.
Suomessa on perinteisesti hyvä kriisitietoisuus ja julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyötä varautumisesta. Kriisinkestävyyttä on kuitenkin edelleen kehitettävä.
Koska vahva talous antaa kriisitilanteessa liikkumavaraa, tuottavuutta on vahvistettava.
Avainasemassa ovat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon.
Myös muuta riskienhallintaa tarvitaan, kuten omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista sekä toimitusketjujen uudelleensuuntaamista tai monipuolistamista.
Globaalit ongelmat edellyttävät globaalia yhteistyötä
Globaalin tason kriisinkestävyys ja globaalin ongelman ratkaisu, kuten ilmastonmuutoksen hidastaminen, torjunta tai vaikutusten lieventäminen, edellyttävät globaalia yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta maiden syrjäyttäminen maailmantaloudesta ja blokkiutuminen ei ole viisasta.
Kiinan talouden näkymistä
Kaaresvirran mukaan näyttäisi siltä, että pahin olisi ohi koronan suhteen. Kiinan viranomaisten mukaan suurin osa olisi saanut tartunnan. Rajoitteet olivat erittäin kalliita ylläpitää, ja yksityinen kulutus supistuikin Kiinassa huomattavasti viime vuonna. Myös kiinteistörakentaminen hidastui erittäin merkittävästi. Tästä vuodesta ei ole tulossa taloudellisesti niin heikkoa kuin mitä viime vuosi oli.
Pitkällä aikavälillä Kiinan talouteen liittyy useita haasteita, jotka vaativat uudistumiskykyä. Voimakkaasti investointivetoinen kasvumalli on tullut tiensä päähän. Talouden rakenne on epätasapainossa, ja velkaa on merkittävästi. Väestö supistuu, ja muuttoliike kaupunkeihin jatkaa hidastumistaan. Vaaditaan suuria rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat edenneet hitaasti.
