DIFxFuturice-aamiainen järjestettiin 4.4. aiheesta, kuinka data ja teknologia muuttavat hallitusten arkea. Teemu Toivonen (Indoor Analytics / Futurice) kertoi ChatGPT:stä startup-näkökulmasta, ja Tuomas Syrjänen Futuricelta livedemonstroi ChatGPT:n ja datan hyödyntämistä. Strategiajohtaja Eeva Raita alusti aiheeseen strategiakulmalla ennen paneelikeskustelua, jossa olivat mukana Toivosen ja Syrjäsen lisäksi Elisan Vice President Sari Torkkola ja Finnairin CFO Kristian Pullola. Lopuksi DIFin hallituksen jäsen Ville Voipio tiivisti tilaisuuden annin.
Tekoäly tehostaa monenlaista asiantuntijatyötä
Toivonen puhui siitä, kuinka ChatGPT ja muut tekoälysovellukset ovat tehostaneet tekemistä startupissa jo kaksi viikkoa käyttöönoton jälkeen. Tuloksia on saatu noin kolminkertaisella nopeudella verrattuna aiempaan; merkittäviä kustannussäästöjä on puolestaan saatu esimerkiksi koodin refaktoroinnissa (laadun parantamisessa). Uusia tapaamisia on saatu lisää kymmenen prosenttia, ja myynti on kaksikymmentä prosenttia yli targetin.
Tekoäly auttaa esimerkiksi seuraavissa osa-alueissa:
- Kehitys: muutos työn tekemisen tavoissa
- Myynti: kaikki kontaktit voivat olla personoituja
- Markkinointi: ei puhuta enää segmenteistä vaan yksilöistä – voidaan personoida yksilötasolla
- Asiakaspalvelu: voidaan automatisoida (osittain)
- Virtuaaliorganisaatiot virtuaalirooleineen
- Tuotekehitys: esimerkiksi tekniset ja ei-tekniset ihmiset voivat kommunikoida varsin sujuvasti keskenään
Tekoälyn rooli voi olla tukiälynä tai sparraajana toimiminen. Sen voi valjastaa tekemään töitä, jotka eivät välttämättä innosta ja motivoi työntekijöitä. Tekoäly auttaa personoimaan sisältöjä ja hoitamaan erityyppisiä rooleja tiimeissä. Se on oiva apu erityisesti asiantuntijatyössä.
Tekoälyn vaikutukset strategiaprosessiin
Raita avasi puheenvuorossaan, miten dataa ja analytiikkaa voi hyödyntää strategiaprosessissa. Esityksessä strategiaprosessi esitettiin syklinä, joka koostuu analysoinnista, muotoilusta, johtamisesta ja mukauttamisesta. Sykli on yhä lyhyempi ja nopeampi.
Yhteinen tilannekuva on avain onnistuneeseen strategiaprosessiin.
Dataa analysoimalla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia, joita ei muutoin huomattaisi. Esimerkiksi vastuullisuuden osalta on voitu katsoa, miten se on alkanut näkyä kilpailijoiden strategioissa ja trendata Googlen hauissa. Kun viestiä alkaa tulla monesta suunnasta, hallituksen tehtävänä on ottaa asia agendalle.
Sen lisäksi, että nähdään uutta, voidaan datan ja sen analysoinnin avulla nähdä uusin silmin. Kun dataa yhdistetään yli siilorajojen, aletaan vanhaa nähdä uudella tavalla. Pulaa ei yleensä ole datasta ja sen määrästä, vaan mielikuvituksesta. Sen sijaan, että huomioitaisiin vain ulkoista markkinadataa, on hyvä pureutua myös sisäiseen dataan. Milloin työntekijät ovat tyytyväisimpiä? Mitä avoimista kalenterimerkinnöistä saadaan irti, entäpä mistä sisäisillä keskustelukanavilla jutellaan?
Kiinnostavia avauksia syntyy yhdistelemällä markkinadataan sisäistä dataa: mitä meidän henkilöstödata sanoo tähän?
Strategia voidaan nähdä joukkona hypoteeseja, joita testataan koko ajan. Toteutusta voidaan seurata yhä enemmän reaaliaikaisesti – ajaa analyysi joka yö. Esimerkiksi kaikkia talosta ulos lähteviä tarjouksia voidaan seurata. Kun dataa yhdistellään mittareihin, voidaan analysoida, eteneekö strategian toimeenpano.
Muutoksen jatkuva seuranta mahdollistaa myös nopeat, vaikuttavat interventiot ja sopeutumisen. Esimerkiksi tarjousanalyysin perusteella voidaan antaa julkista kiitosta hyville esimerkeille sekä sparrausta sitä kaipaaville. Näin voidaan vahvistaa toivottua käyttäytymistä ja antaa tukea muutokseen. On oltava rohkeutta viedä asioita muutosta kohti.
Tiivistettynä: näe uutta, uusin silmin, seuraa reaaliajassa ja sopeudu paremmin. Älä taistele vaan syleile epävarmuutta.
Tulevaisuudessa hallituksen tärkeimpiä taitoja on opetella kysymään hyviä kysymyksiä.
Tekoäly voi muuttaa koko pelin, mutta sen hyödyntäminen vaatii valmiutta ja kriittisyyttä
Alle on koottu poimintoja paneelikeskustelusta ja livedemosta:
- Johtajien perustehtävänä on saada ihmiset hyväksikäyttämään teknologiaa, ei pelkäämään sitä. Näin ihmiset ovat tehokkaampia ja onnellisempia niin töissä kuin vapaa-ajalla.
- AI-toimialan sijaan näkökulmaksi voi ottaa, miten AI mullistaa nykyisiä toimialoja ja tulee integroitumaan eri tuotteisiin ja palveluihin.
- Tekoäly ei (vain) muuta maailmaa, vaan se on välttämättömyys. Sen avulla on saavutettavissa kilpailuetua.
- Pelkistetyimmillään tekoälyä otetaan vain teknologiana käyttöön, mutta ei muuteta mitään muuta. Kiinnostava kysymys on kuitenkin se, mitä uusia strategisia dimensioita se mahdollistaa. Jos esimerkiksi toimialan, joka ei ole ollut asiakaskeskeinen tai jolle on vaikea tulla, logiikka muuttuu.
- Teknologia voi muuttaa pelin kokonaan, ei vain parantaa olemassa olevaa. Hallitus voi ottaa tässä aktiivista roolia.
- Tekoäly antaa nopeasti koodinpätkiä, joihin aiemmin olisi mennyt päiviä tai joihin koodausosaaminen ei olisi riittänyt, ja auttaa parantamaan vanhaa koodia. Tekoälyltä voi pyytää esimerkiksi koodia, joka analysoi, missä kontekstissa ja millä tasolla ja maturiteetilla datasta puhutaan (esimerkiksi jossain yrityksessä).
- Mistä ilmiöistä keskustellaan, missä ja millä tavoin? Mitä tapahtuu datan mukaan meillä, asiakaskunnassa, entäpä toimitusketjuissa? Kenen kanssa halutaan tehdä töitä? Millainen on kilpailijoiden innovaatiokyvykkyys esimerkiksi patenttidatan ja rekrytointi-ilmoitusten perusteella? Syvennetään ymmärrystä, analysoidaan ja tulkitaan ja mietitään, mitä tämä tarkoittaa meidän kannalta.
- Voidaan kysyä, tulisiko hallituksissa olla sihteerin lisäksi data-analyytikko rikastamassa keskustelua. Hän voisi tuottaa dataa hallituksessa viriävien keskustelujen ja oletusten pohjaksi.
- ”Elämäni kauneimmat ppt-esitykset ja myyvimmät, hauskimmat myyntiesitykset tekoälyn avulla.”
- Asiat eivät ole enää raha-asioita, vaan kiinni korvien välistä. Ihmisten on oltava valmiimpia käyttämään teknologiaa, ja heitä on autettava siinä.
- Kaikkien tulisi hyödyntää dataa enemmän; sen ei tulisi enää nojata vain R&D- tai teknologiatiimiin. Virtuaaliassistenttia voi käyttää jokainen mistä tahansa aiheesta ja saada hyviä vihjeitä.
- Teknologialla voidaan ratkaista kymmenen tai sata kertaa enemmän ongelmia kuin aikaisemmin.
- Tekoälysovelluksissa on hyvä miettiä, mitä tietoa antaa eteenpäin. Tietosuoja ei ole (vielä) kunnossa.
- Vastuu eettisestä toiminnasta on edelleen johdolla ja yhtiöllä: varmistaa, että eettinen toiminta säilyy, kun hyödynnetään teknologiaa.
- Tarve kriittisyydelle kasvaa: mitä data oikeasti sanoo? Ei voida vain sokeasti luottaa, vaan tulee olla hereillä ja osata arvioida vastauksia.
- Hyville kysymysten esittäjille on kysyntää. Osaajille tämä on hyvä mahdollisuus.
- Tekoälyn myötä yksilöiden tuottavuuserot voivat kasvaa valtaviksi. Miten pidetään huoli, että kaikki pysyvät kelkassa mukana – ja toisaalta, huolehditaanko tehokkaille osaajille enemmän vapausasteita kuin muille? Miten käsitellään sisäisesti sitä, että toinen on esimerkiksi kymmenen kertaa tehokkaampi kuin toinen?
- Liiketoiminnan arvo asiakkaille syntyy entistä vahvemmin tulosten, ei käytettyjen tuntien, perusteella.
Voipion loppusanat – On oltava hereillä ja hyödynnettävä työkaluja
Kannattaa alkaa käyttää tietotyössä tekoälyä (tai alkaa etsiä uusia töitä). Kuinkas sitten aletaan jutella ChatGPT:n kanssa ja mitä pitäisi oppia? ( – En tiedä.) Kehoteinsinöörit (prompt engineers) ovat tätä päivää.
Joku tietää jo nyt tulevaisuudesta paljon: Raita kertoi, että tutkijat unelmoivat tästä viisitoista vuotta sitten, mutta useimmille kehitys on tullut rysäyksenä hetkessä. Mistä löytää (hallitukseen) ihmisiä, jotka tietävät nyt, mitä tapahtuu tulevaisuudessa?
Tämä ei ole enää raha-asia, vaan korvien välistä kiinni – pääoma on nyt pään sisällä. Jäädään katsomaan, palaavatko työt Suomeen tehtäväksi ja miten graduja kirjoitetaan tulevaisuudessa.
Tekoälyltä ei mene hermot, joten se on monessa mielessä ihmisiä parempi.
On oltava hereillä ja huomioitava päätöksenteon nopeus ja sykli. Nyt on pakko valita suuntaa ja työkaluja, vaikka huomenna työkalut voivat olla jo vanhentuneita.
Sallitaanko, että tekoäly tulee – ja miltä tämä kaikki vaikuttaa eettisesti? Jäädään katsomaan ja ollaan hereillä.
