Koronakriisi on ajanut yritykset haasteelliseen tilanteeseen, jossa johtamiseen ja päätöksentekoon on täytynyt löytää nopeasti uusia keinoja. Moni yritys on kehittänyt riskienhallintaa, viestintää ja digitalisaatiota, minkä ohella tuote- ja palveluvalikoimia sekä vanhoja toimintamalleja on uudistettu aktiivisesti. Toisaalta hallituksen etäkokoukset voivat karsia keskusteluja ja innovointia. DIF – Hallitusammattilaiset ry toteutti jäsenilleen kyselyn, jossa kartoitettiin koronakriisin vaikutuksia hallitustyöhön ja yritystoimintaan.
Koronakriisi on iso haaste yrityksille ja niiden hallituksille. Kuitenkin yritykset ovat löytäneet kriisissä myös uusia mahdollisuuksia ja kyenneet parantamaan toimintatapojaan. Kassavirran kanssa ongelmia on ollut lähes puolella yrityksistä ja yli kolmanneksella toimintojen ketterässä sopeuttamisessa muuttuneeseen tilanteeseen. Hankintaketjun haasteet ovat kiusanneet neljännestä yrityksiä. Useimmat yritykset ovat kuitenkin löytäneet uusia toimintatapoja. Myös digitalisaatio on harpannut enemmistöllä.
Uusia tuotteita ja palveluita on saatu aikaan ja ennen kaikkea kehitystä olemassa oleviin tuotteisiin. Hallituksen etäkokoukset ovat usein sujuneet ongelmitta, mutta keskustelut voivat jäädä pinnallisiksi, jolloin luovuus ja innovaatiot kärsivät helposti. Koronapandemian pitkän ajan vaikutuksia hallitustyöhön ja johtamiseen ovat uudet strategialinjaukset ja ketteryys päätöksentekoon sekä lisäpanostus riskienhallintaan.
Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) teki syyskuussa jäsenkyselyn koronakriisin vaikutuksista hallitustyöhön ja yrityksiin. Kyselyyn vastasi 122 DIFin jäsentä, joista noin kolmannes toimii pörssiyhtiöiden hallituksissa ja noin 60 prosenttia muissa yhtiöissä ja loput säätiöissä tai yhdistyksissä. Vastauksissa ei pääosin ollut merkittävää eroa sen suhteen, oliko kyseessä pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö. Kyselyn raportista Korona kirittää hallituksia ilmenee, että poikkeustilanne on haastanut yritykset laidasta laitaan, mutta myös uutta on kehitetty laajassa rintamassa.
Useimmille ongelmia koronakriisistä
Koronakriisin aiheuttamista ongelmista raportoi lähes kolme neljäosaa vastaajista (72 %). Ymmärrettävästi kassavirtaongelmat ovat yleisimpiä (44 %), mutta toimintojen ketterässä sopeuttamissakin on ollut usein haasteita (40 %). Myös riskienhallinnan, viestinnän ja digiosaamisen puutteisiin on moni hallitus havahtunut.
”Puutteiden havaitseminen on itse asiassa positiivinen asia, sillä nyt hallituksilla on mahdollisuus varmistaa, että organisaatio on täydessä iskussa seuraavan kriisin koittaessa”, toteaa DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa.
Koronakriisin myötä myös kehitystä ja mahdollisuuksia
Useimmat vastaajat (90 %) kertovat, että kriisissä on löydetty uusia mahdollisuuksia tai parannusta toimintoihin. Uusia toimintatapoja on löydetty kolmessa neljäsosassa yrityksiä, ja digitalisaatio on harpannut enemmistöllä (59 %). Tuotteissakin on edetty.
”Yritykset eivät ole jääneet tuleen makaamaan, kun 40 prosenttia vastaajista kertoo, että kriisin myötä on tehty kehitystä olemassa oleviin tuotteisiin ja palveluihin ja 30 prosenttia on saanut aikaan uusia tuotteita ja palveluita”, kuvaa Linnainmaa kyselyn tuloksia.
Kaikki vastaajat arvioivat koronakriisillä olevan pitkän aikavälin vaikutuksia hallitustyöhön. Yleisin vaikutus on ymmärrettävästi etäkokousten käyttö jatkossakin.
”Ilahduttavaa on, että lähes puolet vastaajista kertoo kriisin pitkän aikavälin vaikutuksena olevan, että päätöksentekoon ja johtamiseen tulee lisää ketteryyttä (45 %). Uusia strategialinjauksiakin saadaan monissa yrityksissä (41 %), ja riskienhallintaa tehostetaan (39 %). Kyselyn tulokset osoittavat, että hallitukset eivät ole hukanneet kriisiä vaan työskentelevät tulevan menestyksen puolesta.”
Syvälliset keskustelut ja innovointi kärsivät etäkokouksissa
Lähes kaikissa yhtiöissä ainakin osa hallituksen kokouksista on ollut etäkokouksia koronakriisin aikana. Tästä syksystä lukien enemmistö yrityksistä aikoo järjestää ainakin osan hallituksen kokouksista paikan päällä. Vaikka etäkokoukset ovat sujuneet varsin hyvin joistakin teknisistä ongelmista huolimatta, monet hallitusjäsenet ovat havahtuneet siihen, että syvälliset keskustelut tai innovointi kärsii etäkokouksissa.
”Saimme kyselyssä runsaasti palautetta siitä, että etäkokouksissa vuorovaikutus on vähäisempää, keskustelu rajatumpaa, uuden luominen ei oikein suju ja hankalien asioiden käsittely vaikeaa. Hallituksen puheenjohtajien onkin oltava valppaina ja vedettävä korona-aikanakin kokoukset tehokkaasti ja tuloksellisesti väistämättä vaikeita asioita ja innovointia. Jos koronatilanne ei mahdollista kokousten tai osan niistä vastuullista järjestämistä paikan päällä, kokoukset on suunniteltava niin, että hallitus pääsee pureutumaan strategisiin asioihin etäkokouksissa eikä tyydy perusasioiden käsittelyyn”, Linnainmaa painottaa.
Korona kirittää hallituksia -raportti (pdf, 16-sivuinen)
Korona kirittää hallituksia, DIFin jäsenkyselyn raportti (pdf)
Lisätiedot:
Leena Linnainmaa
Pääsihteeri
Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry
+358 50 356 1183
leena.linnainmaa(a)dif.fi
Kauppalehti uutisoi DIFin koronakyselystä 7.10.2020:
Yritysten hallitukset aikovat kokoontua ainakin osin etänä myös koronan jälkeen
Korona on aiheuttanut ongelmia yrityksille, mutta 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo myös uusista mahdollisuuksista tai parannuksista (vain tilaajille)
Talouselämän artikkeli 7.10.2020:
Korona aiheuttaa yrityksille ongelmia – silti 90 % on löytänyt uusia mahdollisuuksia tai pystynyt parannuksiin, osoittaa kysely (vain tilaajille)