DIFin tapahtumasyksy käynnistyi 23.8. vierailulla Helsingin Pörssiin (Nasdaq Helsinki) aiheella ”Mitä hallitusjäsenen tulee tietää listautumismarkkinasta?”. Ohjelmaan kuului Nasdaq Helsingin toimitusjohtajan, Henrik Husmanin, ajankohtaiskatsaus sekä markkinavalvontakatsaus johtaja Susanna Tolppaselta.
Nasdaq Helsinki
Mihin pörssejä tarvitaan? – Edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista, tarjoamaan pääomia kasvuun yrityksille ja avaamaan sijoittajille vaurastumisen mahdollisuuksia.
Helsingin Pörssi on Pohjoismaiden nuorin pörssi (toiminut vuodesta 1912). OMX ja Nasdaq yhdistyivät vuonna 2008. Nasdaq on noin 50 vuotta vanha ja operoi Euroopassa Pohjoismaiden lisäksi Baltiassa. Lisäksi Nasdaq toimii teknologiatuottajana muille pörsseille ympäri maailmaa. Nasdaqin omistamiin pörsseihin on listautunut yhteensä reilut 4000 yhtiötä. Nasdaqissa toimii yhteensä 1800 työntekijää, joista suurin osa ohjelmistokehityksessä Ruotsissa (noin 1000).
Sääntely on kiristynyt vuosien varrella. Luottamusta tarvitaan, jotta kerättyjä pääomia luovutetaan toisten käyttöön. Paikallisesti huolehditaan sellainen läsnäolo, mikä tarvitaan. Kaikki, mitä on voitu, on keskitetty. Paikalliset valvontaviranomaiset valvovat pörssien toimintaa.
Nasdaqin tarjoomaan kuuluvat seuraavat alueet: kaupankäynti, pörssiteknologia, markkinadata, listaus ja listayhtiöpalvelut sekä selvityspalvelut.
Talousrikollisuuden torjuntaan liittyen on juuri julkistettu 10.5 miljardin dollarin yritysosto (Adenza).
Noin 70 prosenttia näkyvästä kaupankäynnistä tehdään Nasdaqin pohjoismaisissa pörsseissä. Kaupankäynnistä enää 30-40 prosenttia tehdään näkyvästi. Pörssit ajavat läpinäkyvyyttä, jossa kaikki toimivat samoilla ehdoilla samaan hintaan (tukkumarkkinan kanssa).
Ajankohtaista listautumismarkkinasta
Listautumismarkkinatrendi on laskeva. Ruotsi on ainut markkina, joka on pystynyt nostamaan listayhtiöiden määrää päälistalla viimeisten 20 vuoden aikana. Suomessa kehitys on ollut myönteistä viimeisten kymmenen vuoden aikana verrattuna esimerkiksi Tanskaan. Baltiassa paikallisten pörssien toiminta ei ole lähtenyt kunnolla liitoon, vaikka markkinaa pyritään edistämään.
Helsingin Pörssissä on ollut hiljaista verrattuna viime vuoteen ja vielä selkeämmin verrattuna vuoteen 2021.
Tällä hetkellä sijoittajakysyntä ei ole riittävällä tasolla, että yrityksiä lähdettäisiin listaamaan.
Lukujen valossa listautumisiin ei ole keskimäärin kannattanut (sijoittajien) osallistua.
First North on vuonna 2008 perustettu, päälistaa kevyemmin säännelty vaihtoehtoinen markkina, johon on myös päälistaa kevyemmät listautumiskriteerit. First North -listauksia on tehty tänä vuonna heinäkuuhun mennessä 11, viime vuonna yhteensä 48 ja ennätysvuonna 2021 yhteensä 166. Päälistan osalta vastaavat luvut ovat 14 (elokuuhun 2023 mennessä), 74 ja 219. Ruotsi on dominoinut Pohjoismaiden ja Baltian osalta listautumismarkkinoita. Kaikissa maissa First North -lista on vetänyt paremmin kuin päälista.
Nasdaq Helsingissä käy kauppaa 62 välittäjää, joista 44 on Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta. Kaupankäynti on keskittynyt suurimmille, joista Morgan Stanley ja Goldman Sachs ovat merkittävimpiä.
Nasdaq tuo tammikuussa 2024 huutokauppamallin, jossa kaikkein vähiten vaihdetuimmat First North -listan yhtiöt Ruotsissa ja Suomessa ovat pois jatkuvasta kaupankäynnistä. Näiden osalta järjestetään viisi huutokauppaa per päivä. Erityisesti Ruotsissa on tapahtunut vähän vaihdettujen yhtiöiden osalta kurssimanipulaatiota, mihin huutokauppamallilla pyritään puuttumaan. Suomessa kukaan ei ole tällä hetkellä joutumassa huutokauppamalliin. Malli on mahdollista välttää järjestämällä markkinatakaus (LP liquidity provider -toiminta).
Tuplalistaukset eivät ole keskimäärin toimineet hyvin, ja niitä onkin purettu. Ihmiset haluavat usein sijoittaa kotimarkkinan yhtiöihin.
Suomalaisyhtiö joutuu Ruotsiin listautuessaan unohtamaan suomalaiset sijoittajat: suomalaiset sijoittajat eivät voi ostaa Ruotsissa listattuja suomalaisia osakkeita, sillä niiden osakkeiden säilytys tapahtuisi hallintarekisterissä.
Pörssispesifejä ESG-vaatimuksia ei ole suunnitelmissa; vastuullisuusraportoinnin viranomaisuusvaatimukset riittävät.
Euroopan markkinoilla Suomi on ollut yhtiöiden määrällä mitattuna aktiivisin kasvuyhtiöiden listautumisissa aikavälillä 2012-2023. Vuonna 2021 kerättiin enemmän pääomiakin kuin muualla.
Listautumismarkkinan hiljaisuus on globaali ilmiö. Kiina ollut IPO-markkinoilla tänä vuonna ykkönen; Yhdysvalloissa on havaittavissa pientä piristymistä (toisella kvartaalilla jo hieman nousua).
Tällä hetkellä pääomamarkkinat ovat tehokkaammat kuin koskaan ja listautumismarkkinat toimivat. Suomessa on laaja-alainen sijoittajakunta, ulkomaalaisten osuus on pitkään ollut 40-50 prosenttia ja yksityissijoittajat ovat aktiivisia. Kasvuyrityksille listautuminen alkaa olla tuttu käsite, ja Inderes on tehnyt hyvää työtä analyysitoiminnassa. Sijoittamisesta puhutaan yhä enemmän, ja sijoittamisen edistämiseksi on useita foorumeita ja ryhmittymiä.
Pörssin markkinavalvonnasta
Markkinavalvonnalla rakennetaan luottamusta markkinoihin: oikea hinnanmuodostus ja tasapuoliset lähtökohdat sekä olosuhteet markkinoilla toimiville. Markkinavalvonnan tehtävät perustuvat lakiin.
Kuka valvoo markkinaa markkinavalvonnan lisäksi? – Sijoittajat, media, välittäjät, finanssivalvonta ja toimivat markkinat.
Markkinavalvonta voidaan jakaa liikkeeseenlaskijavalvontaan ja kaupankäynnin valvontaan. Ensimmäiseen kuuluu esimerkiksi listausprosessi, listallaolokriteerien arviointi, mediaseuranta, tiedonantovelvollisuuden valvonta ja neuvonta. Kaupankäynnin valvontaan liittyvät puolestaan muun muassa sisäpiiritiedon väärinkäyttö, kurssimanipulaatio ja pörssitiedotteen julkistaminen.
Lähtökohtaisesti suomalaiset yhtiöt tuntevat sääntelyn ja noudattavat sitä tunnollisesti (verrattuna esimerkiksi Ruotsiin).
Miten listautuminen vaikuttaa hallitukseen?
- Kaupankäyntirajoitukset (suljettu ikkuna ja hankkeet)
- Johdon liiketoimien raportointi
- Sisäpiirisääntely
- Tiedonantopolitiikka (esimerkiksi tulosvaroituksesta päättäminen)
- Riittävä raportointi hallitukselle (taloudellinen, hankkeet, riskit, yms.)
- Hallinnon järjestäminen (listautumisen edellytys)
- Hallinnointikoodi (pörssilistalla)
- Kuukausittaiset kokoukset, lyhyelläkin varoitusajalla
Esimerkkejä mahdollisista sisäpiiritietoa sisältävistä tilanteista ovat: tilaukset ja investointipäätökset, tulosvaroitukset, johdon muutokset usein ja toimitusjohtajan muutokset aina. Ilmoitus on tehtävä heti: mikäli päätös tehdään esimerkiksi illalla, ei voi ilmoittaa vasta seuraavana aamuna.
Kun yhtiö on julkistanut sisäpiiritiedon, markkinavalvonnassa käydään koko kaupankäynti läpi rutiininomaisesti. Liikkeeseenlaskijavalvontaprosessi etenee seuraavasti: havainto, yhteydenotto yhtiöön, lausuntopyyntö yleensä toimitusjohtajalle, yhtiön vastaus ja päätös.
Markkinavalvonnan materiaaleihin ja raportteihin voi tutustua tästä.
Nasdaq Center for Board Excellence tarjoaa jäsenyyttä, johon voi tutustua ja liittyä ilmaiseksi tästä.
