DIF-aamiaisella 31.5.2018 keskusteltiin johdon palkitsemisesta sekä hallituspalkkioista.
Johdon palkitseminen herättää epäilemättä keskustelua aina, kun aihe on esillä. Reward Agency on juuri julkaissut tutkimuksen Johdon ja hallitusten palkitseminen Suomessa 2018. Aamiaistilaisuudessa käytiin läpi tutkimuksen keskeiset tulokset ja palkitsemisen trendit.
Johdon kiinteät palkat ovat nousseet Suomessa viime vuosina maltillisesti. Kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkka kasvoi vuosina 2015–2017 keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Vertailukelpoisten, aiemmin tutkimuksessa mukana olleiden yritysten välillä mediaanipalkan kasvu oli vain 1,2 prosenttia vuodessa.
Toimitusjohtaja Samuli Sistosen mukaan johdon palkitseminen on painottumassa entistä enemmän kannustinohjelmien suuntaan. Erityisesti pitkän aikavälin kannustinohjelmien merkitys on johtotehtävissä entistä suurempi. Tämä on positiivinen suuntaus, sillä kannustinohjelmien avulla yrityksillä on motivoituneen johdon myötä entistä paremmat menestymismahdollisuudet pitkällä aikavälillä.
Lisäeläkejärjestelyjen yleisyydessä ei ole tapahtunut viime vuosina muutosta. Lisäeläkeohjelmalla ei ratkaista ohjauksen, motivoinnin tai sitouttamisen haasteita ja investoinnit tulisikin kohdentaa ensisijaisesti kannustimiin.
Anu Nissinen piti tilaisuudessa puheenvuoron.
Hallituspalkkiot eivät tutkimuksen mukaan ole juurikaan nousseet, ja keskimääräiset palkkiot ovat vuoden 2010 tasolla. Hallituspalkkioiden osalta suuntaus on viime vuosina ollut siirtyminen yhä enenevässä määrin osakkeina maksettaviin palkkioihin.
Johdon palkitsemisen raportoinnin laatu on toistaiseksi ollut tyydyttävää, tosin muutama pörssiyhtiö kuten esimerkiksi Fortum ja Neste erottuvat muista edukseen. Raportoinnin laatu on parantunut vähitellen, ja merkittävää tasonnostoa odotetaan viimeistään vuonna 2021 uuden palkitsemissääntelyn, niin sanotun Say-on-Pay -järjestelmän voimaanastumisen myötä. Sääntelyn mukaan palkitsemisjärjestelmästä päättää yhtiökokous.