Mandatumin 18.1. järjestämän DIF-aamiaisen aiheena oli Sijoittajien odotukset johdon vastuullisesta palkitsemisesta. Tilaisuuden avasi Mandatumin johtaja Tarja Tyni, joka myös fasilitoi paneelikeskustelun. Puheenvuoroista vastasivat ja paneeliin osallistuivat Cevianin osakas Niko Pakalén, Solidiumin lakiasiainjohtaja Ulla Palmunen sekä Varman vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskela. Loppusanat tiivisti DIFin Senior Advisor Riitta Laitasalo.
Listayhtiöiden palkitsemisraportointi hyvällä tasolla – läpinäkyvyydessä parannettavaa
Vaikka vastuullisuusmittareiden käyttö osana muuttuvaa palkitsemista on suurissa listayhtiöissä yleistä, keskisuurissa ja pienissä listayhtiöissä ollaan kaukana perässä. Lyhyen aikavälin kannustepalkkioissa (STI) korostuvat vastuullisuusmittareista erityisesti henkilöstö- ja asiakasmittarit, pitkän aikavälin palkkioissa (LTI) puolestaan ympäristömittarit.
Listayhtiöt ovat tehneet ensimmäiset palkitsemisraporttinsa palkitsemiskoodin mukaan. Vaikka raportointia tehdään strukturoidusti, on läpinäkyvyydessä kuitenkin paljon parannettavaa.
Kun vastuullisuus on mukana palkitsemisessa, vastuullisuus suuntaa toimintaa
Puheenvuorossaan Pakalén korosti vastuullisuuden nostamista mukaan palkitsemiseen, mikä kiihdyttää vastuullisuusajattelua yrityksessä. Kun jokin asia, kuten vastuullisuus, nostetaan tärkeäksi prioriteetiksi, sen tulisi näkyä palkitsemisen kokoluokassa (merkittävä ansaintamahdollisuus), painoarvossa sekä kriteereissä. Kun vastuullisuus linkitetään palkitsemiseen, on linkitys oltava tarpeeksi merkittävä, mitattavissa oleva sekä läpinäkyvä.
Suomessa palkitsemisen läpinäkyvyydessä ollaan jäljessä kansainvälisessä vertailussa. On ymmärrettävää, että lyhyen aikavälin metriikkaa ei kerrota ennen mittausjaksoa, mutta jälkikäteen se voidaan tehdä. On vaikea perustella, miksei Suomessakin voisi läpinäkyvyyden nimissä näin toimia.
Solidiumin sijoitustoiminnassa keskiössä avoimuus ja luottamus
Palmunen avasi puheenvuorossaan Solidiumin sijoitustoimintaa vastuullisuusnäkökulmasta. Kun sijoitetaan yhteisiä varoja, avoimuus ja luottamus ovat tärkeitä teemoja. Palkitsemiskoodi määrittelee minimitason eivätkä vastuullisuusmittarit saisi perustua sellaiseen, mitä yhtiö muutoinkin tekee. Esimerkiksi asiakastyytyväisyys (ja siinä perustaso) ei ole kuin minimitaso: tulisi hakea jotain enemmän ja mennä perustason yli.
Solidiumin tärkeimmät tavat vaikuttaa vastuullisuuteen ovat: nimitystoimikuntatyöskentely, hallituksessa toimiminen sekä suora dialogi kaikkien kanssa.
Strategiaa ja strategisia valintoja tulisi tehdä pitämällä vastuullisuus koko ajan mielessä: mitä tämä tarkoittaa vastuullisuusmielessä, mitä tämä tarkoittaa palkitsemismielessä?
Lopulta kaikki nojaa viestintään, niin henkilöstöviestintään, sijoittajaviestintään kuin muuhun viestintään. Viestinnällä vastuullisuus herää eloon. Kun tarkastellaan, mikä yhtiö on pitkällä ESG-asioissa ja -raportoinneissa, kannattaa tutustua Nokiaan.
Mistä palkitaan ja mitä mitataan, kun puhutaan vastuullisuudesta?
Kaskela totesi puheenvuorossaan, että vastuullisuuden osalta pohjoismaiset yritykset ovat kärkikastia. Ne ovat asettaneet aktiivisesti esimerkiksi päästövähennystavoitteita, mutta pohjoismaisten yritysten palkitsemisen läpinäkyvyyttä on kritisoitu. Tämä kritisointi on näkynyt myös suomalaisissa yhtiökokouksissa.
Tulevat kestävyysraportointiasiat ovat enemmän prosessiasioita, ei niinkään yhden mittarin asioita. Mikä on prosessi, kuka hoitaa, kuka on vastuussa?
Johdon palkitseminen sijoittajan näkökulmasta
Paneelikeskustelussa pureuduttiin palkitsemiseen sijoittajan näkökulmasta niin sijoituspäätöstä tehtäessä kuin myöhemmin omistajana toimiessa. Sillä on merkitystä, mitä mitataan. On seurattava, mihin palkitsemisen trendit menevät. On oltava kiinnostunut palkitsemisen elementeistä ja hyväksyttävä, että maksetaan kilpailukykyistä palkkaa, mielellään koko henkilöstö huomioiden ja hyvästä suorituksesta palkiten.
Omistusvaiheessa pystyy itse vaikuttamaan palkitsemiseen. Jos aiemmin on voinut mitata ”mitä tahansa vastuullisuus- ja ESG-asioita”, palkitsemisen yhteydessä niitä on mietittävä tarkemmin. Palkitseminen ohjaa käytöstä, ja se on hyvä tapa ohjata johtoa.
Pakalén totesi, että heidän osaltaan sillä ei ole niin väliä, miltä palkitsemisjärjestelmä näytti aiemmin. He käyttävät paljon aikaa kannustinjärjestelmien miettimiseen.
Kannustinjärjestelmän muokkaaminen tapahtuu näkökulmasta ”oikeat ihmiset oikeilla paikoilla, oikea organisaatiorakenne ja oikea palkitsemisjärjestelmä”.
Neuvo hallitukselle: Tehkää siten kuin on oikein
Pakalénin mukaan G-elementtiä (governance) on tarkasteltu aiemmin lähinnä riskinäkökulmasta; vasta viime vuosien aikana se on noussut oikeasti kilpailuvaltiksi. ESG-asioita on tärkeää käydä läpi oikeasti liiketoimintaan kytkien, ei vain erillisenä asiana kerran vuodessa. Koska ESG vaikuttaa suoraan valuaatioon, omistaja-arvoon ja on linjassa myös henkilökohtaisten arvojen kanssa, ei siinä ole mitään ristiriitaa huomioida vastuullisuutta. Aluksi voi toki olla ajoituksellinen dilemma. Vastuullisuus on huomioitava, koska se on oikea tapa toimia.
Palmunen peräänkuulutti toimitusketjujen tarkastelua: ne tuovat vastuullisuusasiat pintaan ihan eri tavalla. Samoin henkilöstön rekrytoinnissa ja sitouttamisessa on pakko huomioida ESG.
Kaskela totesi, että asiat ovat harvoin mustavalkoisia. On mietittävä riskien näkökulmasta, ketkä ovat kumppaneita ja mitä riippuvuuksia esiintyy (esimerkiksi valtiolainat: mihin maihin rahoja laitetaan). Venäjän toimet ovat tuoneet keskusteluun myös muun muassa omavaraisuuden ja energiaturvallisuuden. Riskinäkökulman lisäksi on pohdittava, mikä voisi olla upside.
Kommunikointi on tärkeää
Palmunen korosti kommunikoinnin tärkeyttä: vastuullisuusasiat tulee kertoa siten, mitä aidosti ja oikeasti tehdään, ei juridiikan kielellä. Suomalaisilla yrityksillä on lähtökohtaisesti sanottavaa ilman että se olisi viherpesua: tulee siis kaivaa, mitä voidaan kertoa. Raportoinnissa ei tarvitse olla tyhmän rehellinen, mutta ainakin jälkikäteen lukujen ollessa tiedossa voi kertoa esimerkiksi tavoitetasot ja mihin päädyttiin.
Kun Yhdysvalloissa keskitytään ilmastonmuutoksen riskeihin ja diversiteettiasioihin, Euroopassa käsitellään laajasti vastuullisuusasioita. Se pakottaa mittareiden kehittämiseen ja mittariston parantamiseen, kun palkitsemisessa on mukana myös kädenjälkiajattelu, ei vain jalanjälkitarkastelu.
Vastuullisuus – Ei enää kilpailuetu, vaan markkinoilla olemisen ehto
Laitasalo tiivisti lopuksi tilaisuuden annin. Palkitseminen on murroksessa. Muutospaineita ja huomioitavia seikkoja on tullut viime vuosina paljon: koodeja, raportteja, ESG, korona, Ukraina, …
Kun palkitsemiskriteereihin otetaan mukaan ESG-mittari, ei se välttämättä ole vastuullista palkitsemista.
Olisi hyvä puhua vastuullisuudesta laajemmasta näkökulmasta esimerkiksi palkitsemispolitiikan kautta: kuinka oikeudenmukaista palkitseminen on? Asetetaan selkeät tavoitteet ja mitataan ja raportoidaan.
ESG ei enää ole kilpailuetu vaan markkinoilla olemisen ehto. ESG ei ole juristien asia, eikä pitäisi mennä raportti edellä. Kun raportoidaan strategiasta, ESG ja vastuullisuus ovat toivottavasti integroituna siihen. Yhtiön strategiasta, jonka ESG läpäisee, löytyy kullekin yritykselle sopivat mittarit.
Vastuullinen palkitseminen on pitkä tie, mutta keskustelu on mennyt eteenpäin ja ollaan menossa oikeaan suuntaan.
