Vuonna 2021 käynnistyy kaksi merkittävää EU-rahoitusohjelmaa. Ensimmäinen on yli 95 miljardin euron seitsenvuotinen Horizon Europe -ohjelma ja toinen Euroopan elpymispaketti, jossa on jaossa 750 miljardia vain muutamassa vuodessa. Mahdollisuuksia tarjoutuu myös suomalaisille yrityksille, vaikka kilpailu tuleekin olemaan kovaa. Kannattaisiko lähteä mukaan?
Miksi hakea rahoitusta?
Suomalaisten, erityisesti suurten yritysten moititaan olevan huonoja hakemaan EU-rahoitusta innovaatiotoiminnalleen. Yksi päättyneestä Horizon 2020 -ohjelmasta eniten rahoitusta saanut yritys oli Rolls-Royce yli 70 miljoonan euron summalla, kun parhaatkaan suomalaiset suuryritykset eivät päässeet kuin kymmenykseen tästä. Jätämmekö kilpailijamaille liian suuren edun?
Eniten EU-tuotekehitysavustusta saanut suomalaisyritys on kaarinalainen entsyymejä valmistava MetGen. Pk-yritys etsii kumppaneidensa kanssa keinoja korvata muovia puupohjaisilla aineilla entsyymejä hyödyntäen. MetGenin projektisalkun koko on 97 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 62 ja yrityksen oma rahoitusosuus 16 miljoonaa. Rahoituksella MetGen on edistänyt sekä tuotekehitystään että markkinoille menoa kumppanien kanssa.
Valmet on puolestaan projektikoordinaattorina 37 partnerin eurooppalaishankkeessa, jossa haetaan esineiden internetistä (IoT) ja tekoälystä ratkaisuja elektronisten komponenttien toimivuuteen ankarissa teollisissa olosuhteissa. Konsortio sai rahoitusta 28 miljoonaa euroa ja mukana on pk-yrityksiä, isoja yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia 10 eri maasta.
Terveyssektorin tuottavuus on koko Euroopan ongelma ja siksi terveysteknologiaa rahoitetaan vahvasti.
Terveyssektorin tuottavuus on koko Euroopan ongelma ja siksi terveysteknologiaa rahoitetaan vahvasti. Terveydenhuoltoa edistetään valjastamalla tekoälyä, robotiikkaa ja potilastietoaltaita terveydenhuollon tutkimukseen ja potilaiden ennakoivaan hoitoon. Suomalainen kärkihanke on HUSin vetämä älysairaala (Future AI Hospital), jossa suomalaiset teknologiatoimijat, kuten Innofactor, saavat yhteistyöprojekteissa mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja viedä sitä ulkomaille.
Mitä rahoitetaan?
Euroopan komissio panostaa nyt suurten ongelmien ratkaisuun. Näitä ovat esimerkiksi hankkeet, joilla luodaan uusia työpaikkoja Eurooppaan ja kehitetään uusia teknologioita hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Mahdollisuuksia on myös yrityksille, joiden keskiössä on digitalisaation edistäminen tai väestön ikääntymiseen ja hyvinvointiin liittyvät hankkeet. COVID-19 on taikasana, jonka vastaiseen taisteluun rahaa on edelleen tarjolla. Mahdollisuuksia on siis erityisesti kestävän kehityksen projekteille ja innovaatioille.
Suuryritysten tuotekehitysyhteistyöhön voi hakea rahoitusta, kun etsitään uutta osaamista ja ideoita yhteistyössä esimerkiksi yliopistojen kanssa. Tuotekehityshankkeissa projektien koot vaihtelevat 5-15 miljoonan euron paikkeilla. Rahoitusta ei kuitenkaan voi saada koko hankkeeseen, vaan noin puolet on maksettava itse. Pienet yritykset voivat hakea pienempiä summia esimerkiksi innovaation tuomiseen markkinoille, tuotteensa skaalaukseen tai kasvun kiihdyttämiseen.
Miten julkista rahoitusta haetaan?
Hallituksen jäsenet voivat haastaa johtoa ymmärtämään, että innovaatiorahoitus on mahdollisuus tuotekehitysprosessien kehittämiseen tai uusien laitosten rakentamiseen.
Rahoitushakemuksessa on osattava vastata seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi olen Euroopan paras toimija alallani?
- Vaikutus: jos saan rahoituksen, mikä on omistajille ja Euroopalle näkyvä ROI (sijoitetun pääoman tuottoaste)? Se voi olla CO2-päästöjen vähentäminen, uusien työpaikkojen syntyminen tai muuta sellaista.
- Toteutus: Miten tämä projekti toteutetaan?
Rahoitus mielletään usein hyvin byrokraattiseksi. Yritysten vaikeus hakemusten laatimisessa on kuitenkin usein kokemattomuus pitkäjänteisten yhteishankkeiden suunnittelusta. Rahoitushakemushan on huolella laadittu suunnitelma, jossa on mukana arvoketjupartnereita. Se tarvitaan joka tapauksessa jo oman hallituksen hyväksyntää varten. Yhteiskunnallisten vaikutusten perustelussakin on usein haasteita, vaikka se tukee yrityksen vastuullisuusagendaa.
Yhteiskunnallisten vaikutusten perustelussakin on usein haasteita, vaikka se tukee yrityksen vastuullisuusagendaa.
Hallitusammattilaisten kannattaa nyt ohjata johtoa harkitsemaan muita rahoituslähteitä ja varmistaa, että yrityksellä on pitkän tähtäimen innovaatiostrategia. Jos yritykset eivät sitä tee, niiden kilpailijat sen varmasti tekevät.
Elvytyspaketin mahdollisuudet
Kevään mittaan saamme lisää tietoa Euroopan elvytyspaketeista. Monelle vientiyritykselle Suomen 2,7 miljardin euron osuutta relevantimpia ovat koko Euroopan 750 miljardin tarjoamat mahdollisuudet. Näitä käsittelemme lisää kesäkuun Boardview 1/2021 -lehdessä.
