Kuinka huomioida ilmasto rahoituksessa?

DIF:n ja Danske Bankin aamiaistilaisuudessa 29.5.2018 aiheena oli kestävä rahoitus ja tarkemmin EU:n tuore kestävän rahoituksen strategia.

Maaliskuussa julkaistu kestävän rahoituksen strategia on EU:n komissiolta kunnianhimoinen ehdotus. Aloitteen taustalla ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus. Sovittujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen on arvioitu tarvittavan noin 180 miljardia euroa lisärahoitusta. Keskeinen kysymys on, miten rahoitusmarkkina saadaan toimimaan tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

EU:n suunnitelmia avasi videolla EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen. Aivan aluksi hän totesi, että ilmastotavoitteiden vaatiman rahoituksen kannalta finanssimarkkinat ovat keskeisessä asemassa. Ponnistukseen tarvitaan kuitenkin myös sijoittajien, tutkijoiden, yritysten korkeimman johdon ja hallitusten panosta. Toimenpiteinä Pietikäinen mainitsi muun muassa yhteisten kestävyyden indikaattoreiden rakentamisen ja harmonisoinnin, sijoittajavastuun tukemisen luotettavalla tiedolla ja finanssilainsäädännön läpikäymisen kestävyyden vaatimusten kannalta. Tärkeimpänä periaatteena Pietikäinen mainitsi finanssipohjan vakauden; On muistettava, ettei investoinnin vihreys takaa riskittömyyttä.

Pietikäisen puheenvuoro pohjusti tilaisuuden ensimmäistä paneelikeskustelua, johon osallistuivat hänen lisäkseen eläkeyhtiö Alectan toimitusjohtaja Magnus Billing Ruotsista, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari ja videon välityksellä Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi. Billing ja Kivisaari edustivat lisäksi EU:n kestävän rahoituksen korkean tason asiantuntijaryhmää, jonka suosituksiin komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma pohjautuu. Keskustelun moderaattorina toimi Danske Bankin kestävän rahoituksen johtaja Samu Slotte.

Keskustelun ydinasioiksi nousivat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden (ns. ESG-kriteerit) integrointi yritysten arvonluontiin ja investointiprosesseihin, eteenpäin katsova raportointi, lainsäätäjän rooli rohkaisijana ja esteiden poistajana käskijän sijasta sekä TCFD-suositukset yrityksen ilmastoriskistä kertomiseen.

Aamun toinen paneelikeskustelu koski käytännön vaikuttavuutta, ja siihen osallistuivat Danske Bankin varainhoidosta riskienhallintajohtaja Ari Kiiskinen ja sijoitusjohtaja Rami Hakola, Tracefin partneri Mikael Niskala, Magnus Billing sekä videon välityksellä Apteekkien Eläkekassan toimitusjohtaja Hannu Hokka. Keskustelun moderaattorina toimi Tracefin partneri ja DIF:n jäsen Susanna Miekk-oja.

Keskustelussa nousivat esiin muun muassa ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet, TCFD-suositusten soveltaminen ja toimialakohtaiset kestävyyden kysymykset. Yksi keskeisistä kestävän rahoituksen ja sijoittamisen mahdollistavista asioista on raportoinnin ja terminologian standardointi, jotta kaikki voisivat puhua samoista asioista samoilla nimillä ja yritysten raportit kestävyydestä olisivat keskenään vertailtavia. Lainsäädännön mahdollisesti kiristyessä, kestävyysasioiden noustessa yhtiökokousten agendalle ja myös asiakkaiden kestävyysodotusten kasvaessa on hallitustenkin otettava kestävyysnäkökohdat entistä laajemmin huomioon.