EU on nostanut ilmastoasiat ja ympäristövastuun Euroopan Green Dealin siivittämänä tänä vuonna selkeästi toimintansa painopisteeseen. Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät haasteet eivät ole enää erillään EU:n muista tavoitteista, vaan ne ovat keskeinen osa EU:n kasvu- ja kilpailukykytavoitteita. Muutos on dramaattisen tärkeä. Sen merkitys on jäänyt huomaamatta osaksi Covid-19-pandemian saaman huomion vuoksi.
Euroopan yhteisön ja, sittemmin EU:n, perustamisen ja kehittämisen keskeisenä vaikuttimena on ollut Euroopan ja sen yritysten kilpailukyky suhteessa Yhdysvaltoihin sekä ensin Japaniin ja nyttemmin Kiinaan. Ympäristöasiat kehittyivät EU:n asialistalle 1990-luvulla erillään kilpailykykypolitiikasta. Toimiessani Nokian edustajana 1980-luvun lopussa eurooppalaisen suurteollisuuden European Round Table -ryhmän tapaamisissa ympäristöasiat eivät olleet vielä millään tavalla esillä.
Ympäristömme ei kestä nykyisenlaista toimintaamme.
Syy ympäristövastuun mukaantuloon on ymmärrettävä. Ympäristömme ei kestä nykyisenlaista toimintaamme. Se, että välttämättömät ilmaston ja resurssitehokkuuden toimet on kirjattu osaksi Euroopan yritysten kilpailukykystratetegiaa, on mullistavaa ja ennakoi tulevaa. Sekä ilmaston haitallisten päästöihin että maapallon resurssien käyttöön on Green Dealissa kirjattu siirtymisaskeleita kiertotalouden mukaiseen toimintaan.
Kiertotalouteen siirtyminen keskeisessä roolissa
Kiertotalous tarkoittaa sitä, että kaikki luonnosta otetut raaka-aineet ja materiaalit kiertävät takaisin käyttöön synnyttämättä jätettä. Se tarkoittaa uusiutuvaa energiaa, jossa fossiilisia, haitallisia aineita ei vapaudu ilmakehään. Matkalla kohti täysin toimivaa kiertotaloutta pidennetään aluksi tuotteiden elinkaaria sekä muutetaan valmistusprosesseja myrkyttömiin ja kiertäviin materiaaleihin. Lisäksi kehitetään uudelleenkäytön tekniikoita ja luodaan uusia palvelu- ja yhteiskäyttömalleja.
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää systeemistä muutosta, joka ulottuu läpi tuotanto- ja materiaaliketjujen, sekä toisiinsa nivoutuvia liiketoimintaekosysteemejä.
EU:n komissio haluaa Euroopan omaksuvan vuonna 2020 uuden kasvu- ja teollisuusstrategian ja kytkee siihen kiertotalouden toimintaohjelman (a New Circular Economy Action Plan). Tarkoitus on – ei vähempää kuin – modernisoida Euroopan talous kestävällä tavalla ja vaikuttaa sen uudistumiseen globaalisti. Tehtävä on kunnianhimoinen ja vaativa. EU:n organisaatiot eivät selviä siitä yksin, vaikka jäsenmaat lähtisivät määrätietoisesti mukaan. Suomi on jo lähtenyt etujoukossa ottamaan omia askeleitaan.
Yritykset ovat muutoksen polttopisteessä
Mittava, vaativa ja riittävän ripeä muutos edellyttää yhteistoimintaa yritysten ja EU:n sekä kansallisten viranomaisten kanssa – mukaanlukien tutkimus- ja oppilaitokset. Yritykset ovat toteuttamisen ja uuden luomisen polttopisteessä. Jokaisen yrityksen hallituksen tulisi olla tietoinen vääjäämättömästä suunnasta, jota EU Green Dealissään on valmistellut. EU:n lainsäädäntö ja rahoitusratkaisut ovat osa toteutusta. Merkillepantavaa on, että EU:n mittavassa elvytyspaketissa on asetettu vastaanottajamaille Green Dealin noudattamiseen liittyviä ehtoja.
Jokaisen yrityksen ja kaupunkialueen on viimeistään nyt herättävä ja lisättävä muutosvauhtiaan kohti toimivaa kiertotaloutta.
Muutos edellyttää osaamista, ymmärrystä ja sen kehittämistä. Yritystasolla se tarkoittaa kiertotalouden tulevan saumattomaksi osaksi strategiaa, innovaatioprosesseja, tuotesuunnittelua, tuotantoprosesseja ja materiaaliketjuja.
Jokaisen yrityksen ja kaupunkialueen on viimeistään nyt herättävä ja lisättävä muutosvauhtiaan kohti toimivaa kiertotaloutta. Ei ole kyse pelkästään maailmamme pelastamisesta lapsillemme ja lastenlapsillemme, vaan organisaatioiden matkassa pysymisestä. Ilman kestävän kiertotalouden mukaanottoa yritykset ja kaupungit menettävät kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa. EU:n komissio on Green Dealissä piirtänyt tästä selkeän ja laajakantoisen kuvan ja toimintaohjelman.
Vesa Helkkula toimii hallitustehtävissä tai puheenjohtajana Remion Oy:ssä, Logate Oy:ssä, Aplicom Oy:ssä ja Helpten Oy:ssä sekä toimii kiertotalouteen erikoistuneen, vuonna 2013 perustetun, asiantuntijayritys Ethica Oy:n johtavana partnerina. Hän on aiemmin työskennellyt toimitusjohtajana pörssi- ja yksityisissä yrityksissä (Tecnomen, Computec ja Aplicom) sekä strategiajohtajana Nokia Matkapuhelimissa. Lisäksi hän on perustanut älyliikennealan yrityksiä Suomessa ja Saksassa edistäen uusilla innovaatioilla liikenteen päästöjen vähentämistä.
