Onko yrityksillä tiedossaan ja hallussaan kaikki relevantit työkalut oman liiketoimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen?
Suurempien yritysten tekemät pääomasijoitukset pienempiin korkean teknologian yrityksiin, Corporate Venturing, on taas noussut liiketoiminnan kehittämisen ja uusiutumisen työkalupakkiin. Menetelmä oli Suomessakin edistyneimpien suuryritysten käytössä jo 90-luvulla, sitten taas uudella innolla ennen viime lamaa 2009, ja nyt kasvua on raportoitu taas viime vuosien aikana.
Kansainvälistä alan kehitystä Global Corporate Venturing (GCV) -raportoinnissaan seuraava englantilainen Mawsonia listaa vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 983 aktiivista yritystä, jotka tekevät tällaisia sijoituksia. Yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti ja yli kaksinkertaistunut edeltävän neljän vuoden aikana. Samoin on kasvanut yritysten aktiivisuus hankkia lisätietoa ja opetella asiaa: kevään 2017 Lontoossa järjestetty GCV-konferenssi oli loppuunmyyty ja yritysten innostus käsin kosketeltavaa.
Joulukuun vaihteessa järjestetyn kasvuyritystapahtuma SLUSH:in yhteydessä Helsinki Business HUB ja Nestholma järjestivät tilaisuuden, jossa Mawsonia raportoi Suomen tilanteen. Vuodesta 2011 tämän vuoden kolmanteen kvartaaliin asti Suomessa toimivat yritykset olivat toteuttaneet yhteensä 89 Corporate Venturing -sijoitusta. Analyysin mukaan Suomi on määrässä BKT-tasoon suhteutettuna jopa edellä muita Pohjoismaita.
Yritysten tarve uusiutua ja virittää oma liiketoimintansa vastaamaan markkinoiden vaatimuksia johtuu erityisesti digitalisaation mahdollistamasta uudesta kilpailusta ja liiketoimintamallien jatkuvasti lyhenevästä elinajasta. Hyvä esimerkkinä tästä ovat pankki- ja rahoitusalat, joiden historiallisen suuria uudistumistoimia voimme mediasta seurata.
Jokaisella yrityksellä on luonnollisesti omaan markkinatilanteeseensa perustuva tarve ja toteutustapa liiketoimintansa kehittämiselle. Yritysten toteuttamat strategiset pääomasijoitukset jakautuvat yleensä neljään pääluokkaan:
- Olemassa olevaa liiketoimintaa tukevat ja omalla toimialalla olevat sijoitukset.
- Omaa nykyistä liiketoimintaa täydentävät ja laajentavat sijoitukset
- Nykyisen liiketoiminnan ulkopuolella olevat uudet avaukset
- Sijoitukset pelkästään taloudellisin perustein
Odotan näkeväni lisää useamman yrityksen yhteisiä sijoitushankkeita
Muutama vuosi sitten Euroopan Investointirahasto suunnitteli suurten yritysten yhteistä eurooppalaista sijoitusrahastoa, johon he olisivat myös merkittävästi sijoittaneet. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.
SLUSH:issa oli tänä vuonna kansainvälisten vakiovieraiden lisäksi mukana useita yrityksiä idästä ja esimerkkinä hyvin mielenkiintoinen kolmen suuren korealaisen yrityksen yhteinen ”sijoituskerho”, jossa keskeisenä toimijana on suuri Hanwha-konserni. Suurin näkemäni avaus on japanilaisen Softbankin toukokuussa 2017 julkistama Vision Fund -rahasto, jonka koko on ennätykselliset 93 miljardia dollaria. Erikoisuutena tässäkin rahastossa on se, että sijoittajana on Softbankin omien varojen lisäksi myös muita yrityksiä, kuten Apple ja Qualcom. Odotan näkeväni lisää tällaisia useamman yrityksen yhteishankkeita tulevaisuudessa.
Suomessa on syytä herättää yritysten hallituksissakin keskustelu siitä, onko yrityksillä tiedossaan ja hallussaan kaikki relevantit työkalut oman liiketoimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen, Corporate Venturing yhtenä niistä? En niinkään huolehdi suuyrityksistä, joilla suurimmalla osalla on jo omat tiiminsä tai toimiva rakenne sijoitustyökalun käyttöön, vaan sitä seuraavasta kokoluokasta. Nämä yritykset ovat omassa toiminnassaan keskellä kansainvälistä kilpailua ja heidän keskeisimmät kilpailijansa jo käyttävät kaikkia saatavissa olevia työkaluja.
Lisätietoa: http://www.helsinkibusinesshub.fi/slushcvc/
Pauli Marttila
Kirjoittaja on DIF:in jäsen, jolla on pitkä kokemus kasvuyritysten rahoituksesta sekä yritysten hallitustyöskentelystä. Hän oli myös jo 1990-luvulla vetämässä Neste Oyj:n Noptek Venture Capital-sijoitusrahastoa Bostonissa, USA:ssa.
