Yritysjohto on ongelmissa, jos hallitus haluaa joka toisessa kokouksessa säästää kuluja ja joka toisessa hakea uusia digiavauksia.
Directors’ Institute Finlandin (DIF) ja keskeisten suomalaisten instituutiosijoittajien Ilmarisen, Varman, Elon ja Solidiumin mahdollistama tutkimus suomalaisten suuryritysten hallitusten ja toimitusjohtajien piirissä avaa kiinnostavia näkökulmia sekä hallitustyöhön että hallituksen ja toimitusjohtajan väliseen dynamiikkaan.
Erityisenä fokuksena tutkimuksessa oli hallituksen strategiatyö. Kyselyssä pyydettiin näkemyksiä nykytilasta ja ihannetilasta.
Hallitukset käyttävät runsaasti, yli 30 prosenttia ajastaan strategiatyöhön.
Yllättävän suuri osa strategiakeskustelusta – peräti 36 prosenttia – tapahtuu agendan ulkopuolella ja muiden aiheiden innoittamana.
Toimialamurrokset korostuvat hallituksen strategia-agendalla.
Toimitusjohtajat antavat tyypillisesti hieman matalampia arvioita hallitustyöstä verrattuna hallitusten jäseniin.
Hallitukset uskovat tuovansa lisäarvoa strategiakeskusteluun. Toimitusjohtajat odottavat hallituksilta kuitenkin nykyistä kyseenalaistavampaa linjaa liittyen strategiaan.
Toisaalta hallitusten on vaikea tietää, tapahtuuko se, mitä strategiassa on sovittu. Vuorovaikutus hallituksen ja toimitusjohtajan välillä onkin avainasemassa.
Johto ei kaipaa viisastelua.
Toimitusjohtajien mukaan ihannetilassa hallitus kyseenalaistaisi toimivan johdon näkemyksiä strategiasta selvästi enemmän. Esimerkiksi hallituksen tulisi useammin pyytää johtoa täydentämään strategisten päätösten valmisteluun liittyviä esityksiä.
Johto ei kaipaa viisastelua, operatiivisiin asioihin puuttumista eikä epäjohdonmukaisia linjauksia.
Eräässä kommentissa toimitusjohtaja tuskaili, että joka toisessa kokouksessa hallitus haluaa säästää kuluja ja joka toisessa hakea uusia digiavauksia.
Hallituksen ihannetilassa se tapaa toimivaa johtoa ja henkilöstöä. Hallituksiahan huolestuttaa, miten asiat oikeasti etenevät. Kun hallituksella on tuntuma yhtiön todellisuuteen, se lisää luottamusta ja mahdollistaa avoimemman ja myös kriittisemmän keskustelun hallituksen kokouksissa.
Yhteistyön toimivuuteen ja avoimeen dialogiin hallituksen ja johdon välillä kannattaa panostaa, sillä tutkimuksen mukaan juuri ne ovat ratkaisevia, omistaja-arvoa tuottavia tekijöitä.
Loppusyksystä 2018 kevääseen 2019 kerätty aineisto on monella tavalla erityislaatuinen ja poikkeuksellisen kattava. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 18 suomalaisten suuryritysten hallitusammattilaista ja toimitusjohtajaa, minkä lisäksi kerättiin laaja, yli 300 vastausta käsittävä kyselyaineisto.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 16.9.2019.
