Yritysten liiketoimintaympäristön jatkuva ja entistä nopeampi muuttuminen on tiedostettu yritysten hallituksissa. Hallitustyöskentelyn kehittäminen onkin viime vuosina saanut osakseen huomiota, mutta samaa ei voida todeta omistajien, hallituksen ja johdon muodostaman päätöksentekoketjun jatkuvasta kehittämisestä.
Vaikka hallitus olisi osaava ja kehittää jatkuvasti toimintaansa, se ei vielä kerro tehokkaasta päätöksenteosta. Monesti haasteet liittyvät omistajien tai omistajien, hallituksen ja johdon väliseen yhteistyöhön.
Ankkuriomistajat ja vallan tasapaino
Suomessa yrityksillä on pääsääntöisesti ”ankkuriomistaja”: valtio, kunnat, sijoittaja, perhe, suku tai henkilö. Valtion ja kuntien omistuksella on suomalaisissa yrityksissä poikkeuksellisen suuri merkitys ja omistajan ja hallituksen välinen suhde on usein ongelmallinen. Omistajan tavoitteet eivät aina toteudu yrityksen edun mukaisesti osakeyhtiölain henkeä kunnioittaen. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri on joutunut eroamaan poliittisten intohimojen paineessa. Perhe- ja sukuyhtiöissä henkilöiden ja sukujen väliset erimielisyydet johtavat jopa yrityksen kriisiytymiseen.
Pääomasijoittajien hallinnoimissa yrityksissä on yksilöllisiä päätöksenteon ja vallankäytön rakenteita.
Sukupolvenvaihdoksiin liittyy myös monesti näkemyseroja omistamiselle ja hallitukselle asetettavista tavoitteista. Näiden ongelmien laajuus on alettu tiedostaa ja uusien yhteistyömuotojen kehittämiseen on herätty. Hajaututesti omistetuissa yhtiöissä omistajavaltaa käyttää hallitus tai toimitusjohtaja ja päätöksenteon onnistuminen riippuu hallituksen ja johdon välisestä vallan tasapainosta. Monissa osuuskunnissa, joissa valta keskittyy toimitusjohtajalle, hänen osaamisensa ja kyvykkyytensä on avainasemassa oikeiden valintojen ja päätösten tekemisessä sekä riskien hallinnassa. Pääomasijoittajien hallinnoimissa yrityksissä on yksilöllisiä päätöksenteon ja vallankäytön rakenteita, joissa hallitukset eivät aina ole todellisia vallankäyttäjiä.
Omistajien ja hallituksen tulee tukea johtoa ja turvata sen huippuosaaminen
Jos hallitukseen nimitetään liiaksi jonkun johtoryhmän jäsenten erikoisalueisiin keskittyviä jäseniä, on riskinä tasapainon häiriintyminen johdon ja hallituksen rooleissa. Suositeltavaa on, että hallituksen jäsenillä on yleisjohdon kokemusta, hallitus keskittyy strategiseen ja johto operatiiviseen johtamiseen. Hallituksessa istuva markkinointijohtaja ei saa alkaa järjestelemään yhtiön mainostoimistosuhteita. Jos hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan keskeinen yhteistyösuhde ei perustu luottamukseen ja roolien kunnioitukseen, saattaa sillä olla merkittäväkin vaikutus yrityksen menestykseen.
Omistajien, hallituksen ja johdon välillä vallitseva tasapaino ja roolien selkeys luovat hyvän perustan päätöksenteolle ja menestymiselle. Valitettavan usein kuitenkin ketjuun muodustuu heikko lenkki, joka aiheuttaa kitkaa päätöksiin ja niiden toteutukseen. Globaali kilpailu ja disruptio edellyttävät jokaiselta yritykseltä ketteryyttä ja päätöksenteon nopeutumista. Osapuolten saumaton yhteistyö, luottamus ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä arvoja yrityksen hyvälle hallinnalle.
Rakenteet murroksessa
Omistajien, hallituksen ja johdon päätöksentekoketju on perustunut pääomakeskeiseen riskinottoon ja tuoton maksimointiin. Digitalisaation murroksessa idean omistaja, sijoittajat, kuluttajat ja osaajat luovat uusia päätöksenteon ja vallankäytön rakenteita ja haastavat jopa perinteisesti hyväksi havaitut talous- ja johtamisopit. Tämä nopeasti etenevä murros tulee muuttamaan jokaisen yrityksen rakenteita ja menestyminen edellyttää jatkuvaa omistajien, hallitusten ja johdon yhteistyömuotojen ja jopa rakenteiden uudistamista.
Boardmanin kehittämä OHJ-arviointi on osoittanut erittäin hyväksi työvälineeksi koko päätöksenteko-ketjun kehittämisessä. Omistajien, hallituksen jäsenten ja johtoryhmän vastaukset sähköiseen kyselyyn antavat hyvän pohjan asiantuntijan syventäville haastatteluille ja ehdottamille kehittämistoimenpiteille ja suosituksille. Lue lisää OHJ-arvioinnista
Mikko Haapanen
Kirjoitus on alun perin julkaistu Boardmanin blogissa.
