Viime aikojen muutoksilla Solidiumin hallinnossa on lisätty poliittista ohjausta, kirjoittaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Kauppalehden Debatti-palstalla. Myös valtio-omisteisia pörssiyhtiöitä on hoidettava niin, että omistaja-arvo kasvaa, kirjoittaja muistuttaa. Tämä voi olla ristiriidassa sen kanssa, että poliittista ohjausta Solidiumin hallinnossa on lisätty. Solidium on suurin osakkeenomistaja muun muassa Outokummussa.
Kun valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden menestys on yhteiskunnan rahoituksen kannalta tärkeää, omaisuutta on hoidettava niin, että omistaja-arvo kasvaa.
Tämä tavoite voi olla ristiriitainen yleisen mielipiteen ja poliittisten tavoitteiden kanssa. Hyviä osinkoja voivat maksaa menestyvät yritykset, mutta yrityksiä ei siivitä menestykseen se, että niille asetetaan valtakunnalliseen tai alueelliseen politiikkaan liittyviä tavoitteita.
Strateginen omistus on toinen asia, siinä valtio on mukana turvaamassa esimerkiksi elintärkeän infran olemassaoloa. Pörssisijoituksia pitäisi sen sijaan hoitaa taloudellisin perustein, kun yhtiöiden odotetaan menestyvän ja maksavan valtiolle osinkoja.
Pörssiyhtiöiden osinkotuotot ovat valtiolle merkittävä tulolähde. Vuonna 2015 osingoilla katettiin kolme prosenttia valtion menoista.
Valtio sai vuosina 2010-2015 osinkoja yli 4 miljardia euroa suorista pörssiomistuksistaan ja Solidiumin kautta 4,4 miljardia euroa eli yhteensä lähes 8,5 miljardia euroa. Samana aikana Solidium sai 2,5 miljardia euroa osinkoa omistamistaan pörssiyhtiöistä, joten Solidium on maksanut valtiolle huomattavasti enemmän osinkoa kuin on itse saanut. Tämä on tapahtunut salkkua myymällä.
Valtion omistuksella voi olla kaksi roolia. Ensinnäkin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus on turvattava. Siihen tarvitaan jatkossakin valtion strategisia omistuksia. Valtion sijoitusomaisuuden on sen sijaan oltava mahdollisimman tuottavaa. Yksi vaihtoehto on myydä omistuksia ja rahoittaa myyntirahoilla yhteiskuntaa. Se tie ei toki kovin pitkälle vie.
Toinen vaihtoehto on sijoittaa varat mahdollisimman tuottavasti. Valtakunnan tai alueellisen politiikan tuominen omistajaohjaukseen voi laskea sijoitustuottoja. Pörssiyhtiön osakkeenomistajille ensisijaista ei ole esimerkiksi se, että yhtiöllä on tehdas tietyllä paikkakunnalla, vaan se, että yhtiö on kannattava ja menestyy pitkällä aikavälillä.
Pörssiosakkeiden osalta ei voi olla välimuotoa, jossa yhtiöiden toimintaa ohjataan poliittisten tavoitteiden pohjalta. Markkinavoimien vaikutus korostuu pienessä markkinassamme, jossa puolet pörssiosakkeista on ulkomaalaisten omistuksessa.
Leena Linnainmaa
varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä.
