Megatrendinä vastuullisuus

Ilmasto on lämpenemässä ja tästä on tulossa maapallon väestölle lähes ”eksistentiaalinen” kohtalon kysymys. Glasgow’n ilmastokokouksessa valtiot antoivat lukuisia ilmaston lämpenemisen hillintään liittyviä lupauksia. Fakta kuitenkin on, etteivät kiristyvät ja laajenevat päästövähennystavoitteet ole toistaiseksi näkyneet päästöjen kasvun taittumisena. Länsimaissa toteutetut päästövähennykset eivät ole riittäviä, ja niiden myönteiset vaikutukset on toistaiseksi mitätöity kehittyvien talouksien päästöjen kasvulla.

Päästöoikeudet ja päästökauppa

Valtaosa (yli 70 %) maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä on peräisin energiasektorilta. Euroopan teollisuuden päästöjä on haluttu vähentää päästöoikeuksilla ja niihin liittyvällä kaupalla. Erinomainen EU-aloite, joka nyt puree, kun päästöoikeuksien hinnat ovat jyrkästi nousseet. Kun maakaasusta on nyt huutava pula ja sen hinta verrattuna kivihiileen on rajusti kasvanut, moni energiayhtiö – päästöoikeuksien hinnoista riippumatta – polttaa nyt hiiltä, vaikka hiilen poltossa päästöjä syntyy noin kaksinkertainen määrä kaasuun verrattuna.

Kehittyvät taloudet ja kestävä kehitys

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat erinomaisia eurooppalaisia avauksia. Rohkaisevaa on havaita, miten maailman suuret rahoittajat ja sijoittajat ovat ymmärtäneet, että maailma tekee siirtymää kohti päästötöntä aikaa, ja siksi nostaneet vastuullisuuskriteerit tavanomaisten kasvuun ja tulokseen perustuvien tavoitteidensa rinnalle. Samanaikaisesti on tiedostettava, että ilmaston lämpeneminen on globaali ongelma, ja tällä hetkellä päästöt kasvavat etenkin kehittyvissä maissa. Ongelman ratkaisuun tarvitaan globaaleja työkaluja ja aloitteita. On hyväksyttävä kehittyvien maiden tarve ja oikeus vaurastua, ja tätä kehittyneiden maiden tulisi vastuullisella tavalla tukea.

Taksonomia

EU-maat hyväksyivät hiljattain kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian ilmastokriteerit. Taksonomiassa EU-komission tarkoituksena on – tieteeseen nojautuvalla luokittelulla – määritellä sijoittajille ja yrityksille, mitkä hankkeet ovat ilmaston kannalta kestäviä. Tämän tiedon pohjalta rahoitusta on tarkoitus kanavoida kestäviin projekteihin. Taksonomian erityisesti suosimiin energialähteisiin kuten aurinko ja tuuli ollaankin investoimassa massiivisesti. Haasteena näihin liittyen on energian varastointi, jossa ison mittakaavan innovaatiot ovat vielä kehitysvaiheessa.

Erikseen on tarkoitus ottaa kantaa myös ylimenokauden energiaratkaisuihin; erityisesti maakaasua ja ydinenergiaa koskevat linjaukset ovat isoja geopoliittisia ratkaisuja. Tätä kirjoittaessa näyttäisi siltä, että maakaasu sekä myös ydinenergia sisällytetään EU:n vihreiden sijoituskohteiden listalle.

Myös sosiaalinen taksonomia on EU-komission agendalla. Tässä aloitteessa tavoitteena on taksonomian menetelmillä tuoda läpinäkyvyyttä myös yritysten sosiaalisten ulottuvuuksien sisältöön. Puhutaan yhteiskuntavastuusta, jossa ympäristövastuiden lisäksi luodaan säännöt ja investointikriteerit myös yritysten sosiaalisille ja taloudellisille vastuualueille.

Corporate sustainability reporting directive – CSRD

Euroopan komissio haluaa myös terävöittää nykyistä vastuullisuusraportointia ja tehdä siitä enemmän säänneltyä ja läpinäkyvää. Uudessa vastuullisuusraportoinnin direktiivissä (CSRD) puhutaan kaksinkertaisesta olennaisuudesta, jonka perusteella yritysten on raportoitava yrityksen omaan toimintaan liittyvien kestävyysriskien lisäksi yrityksen vaikutuksista yleisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tässä aloitteessa EU-komissio kritisoi olemassa olevia käytäntöjä ja peräänkuuluttaa laajempaa sidosryhmien huomioon ottamista erityisesti vastuullisuusnäkökulman osalta. Astuessaan voimaan direktiivi koskisi yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa, taseen loppusumma yli 20 miljoonaa euroa ja henkilöstöön kuuluu vähintään 250 työntekijää.

EU-hankkeiden rinnalla työn alla on myös kansallinen yritysvastuulaki, jonka lähtökohtina ovat YK:n ohjaavat periaatteet sekä yritysten hallitusten huolellisuusperiaate. Tässä aloitteessa pohditaan, mitä oikeuksia halutaan suojata sekä minkä kokoisia yrityksiä tämä laki koskisi. Aloitteen lähtökohtana on yksittäisen yrityksen vastuiden riskiperusteisuus, ja se pyrkii ottamaan huomioon EU-aloitteita realistisemmin myös perinteiset ”maan tavat”.

Mihin ollaan menossa

Arvoltaan suurimmat pörssiyhtiöt ovat kaikki enemmän tai vähemmän ohjelmistoalustoihin perustuvia liikeideoita. Näiden yhtiöiden arvonnousun keskiössä on ollut kilpailijoita nopeampi kasvu, joka perustuu innovaatioiden luomaan mutkattomaan ja innostavaan asiakaskokemukseen. Kilpailijoita nopeamman kasvun avulla on myös hankittu maailmanlaajuisesti dominoiva asema. Dominoivaa asemaa on mahdollista hyödyntää mutta myös väärinkäyttää monella tavalla. Ajankohtaisiksi teemoiksi ovatkin nousseet näihin dominoiviin asemiin liittyvät algoritmit ja niihin sisäänrakennetut eettiset normit.

Keskustelua käydään myös siitä, missä määrin kasvuun ja kulutukseen perustuva ansaintalogiikka ja maapallon ilmasto ja sen monimuotoisuus ovat enää lainkaan tasapainossa. Kasvun ja kestävän kehityksen välillä on ristiriita, ja kun tämä tasapaino on järkkymässä, arvoitukseksi jää, mikä on se yrityskulttuuri, jolla tämä tasapaino tavalla tai toisella on mahdollista ylläpitää?

Tilaa ilmoitukset
Ilmoita kun
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
View all comments