Menestyvän organisaation ytimessä on tehokas yhteistyö eri toimijoiden välillä. Hallituksen ja toimivan johdon välinen saumaton vuorovaikutus luo vahvan perustan hyvälle päätöksenteolle, strategian toteuttamiselle ja kestävälle kasvulle. Se perustuu luottamukseen, avoimeen viestintään, yhteistyöhön ja selkeisiin rooleihin.
Hallituksen tehtävä on perinteisesti ollut keskittyä yrityksen hyvään hallintotapaan ja päätöksentekoon, mutta tänä päivänä sen rooli on kehittynyt entistä enemmän toimitusjohtajan ja samalla myös muun johdon sparraajaksi. Hallituksen tulee korostaa aktiivista ja rakentavaa toimintatapaa, joka tukee yrityksen johtoa yhtiön strategisessa päätöksenteossa ja vision toteuttamisessa.
Kuten hyvin tiedämme, hallituksen toiminta ja päätökset heijastuvat myös yrityksen kulttuuriin ja arvoihin. Hallituksen tulisikin olla luomassa arvostavaa, inklusiivista ja energistä ilmapiiriä, joka kannustaa avoimeen keskusteluun, aktiiviseen kuunteluun ja ideoiden vaihtoon.
Silti kokemukset hallitustyöskentelyn energiasta saattavat välillä vaihdella paljon niin johdossa kuin hallituksen itsensäkin sisällä.
Jokaisen kokouksen lopussa olisi hyvä reflektoida, onko hallituksen jäsenten ja johdon energiataso noussut vai laskenut kohtaamisten seurauksena.
Vastaavasti jokaisen jäsenen olisi hyvä miettiä, olenko itse toiminnallani lisännyt hyvää energiaa. Vuorovaikutuksen laadun ja työskentelyn aidon osallisuuden lopullinen mittari on hallituksen ja johdon välisen suhteen toimivuus ja yhteinen näkemys yhtiön asioiden edistämisestä. Keskustelussa saa ja pitääkin haastaa, mutta sen pitää olla tarkoituksenmukaista ja viedä asioita eteenpäin.
Inklusiivinen johtaminen parantaa psykologista turvallisuutta ja osallisuus tuo positiivista energiaa hallitustyöskentelyyn ja yhteistyöhön toimivan johdon välillä. Tällaisessa vuorovaikutuksessa saadaan esiin erilaisia näkökulmia, kokemuksia ja osaamista, mikä monipuolistaa päätöksentekoa ja edistää innovaatioita. Monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen pitääkin olla vahvasti hallitusten agendalla ja hallitusten puheenjohtajien mielissä.
Monimuotoisuus hallitustyössä tuo hyötyjä vain, jos se on aidosti inklusiivista ja hyvin johdettua. Sen edistäminen vaatii tietoista valintaa ja avointa vuorovaikutusta. Tämä on tärkeä keskustelun aihe jokaisessa hallituksessa, varsinkin kun monessa hallituksessa on diversiteettiä lähiaikoina jo kokoonpanon näkökulmasta merkittävästi nostettava.
Miten voimme varmistaa, että kaikilla on aidosti mahdollista tuoda omat näkökulmansa ja kokemuksensa esiin? Olemmeko onnistuneet luomaan tätä tukevan ilmapiirin? Ja lopuksi tuo otsikon henkilökohtainen kysymys: millaista energiaa minä itse tuon hallitustyöskentelyyn?
