Tuore Omistajan tahto -kirja on herättänyt virkistävää keskustelua omistamisen vaikutuksesta yritysten menestystekijänä. Per Lekvallin toimittamassa ”The Nordic Corporate Governance Model” –teoksessa katsottiin yhdeksi pohjoismaisen hallintomallin keskeiseksi piirteeksi kontrolloivat osakeomistukset (controlling shareholdings). Merkittävä osa kontrolloivista osakeomistuksista tapahtuu toisten puolesta omistajaedustajien välityksellä. Kun omistus on keskittynyttä ja edustuksellista, omistajaedustajan tahdon muodostuminen on kiinnostava kysymys.
Omistajaedustaja
Merkittävä osa suomalaisesta(kin) omistuksesta on edustuksellista sekä pörssissä että sen ulkopuolella. Eläkeyhtiöt, sijoitusrahastot, valtiolliset toimijat ja pääomasijoittajat hallinnoivat muiden varallisuutta. Miten muodostuu omistajaedustajan tahto – etenkin jos siihen liittyy kontrolloivaa osakeomistusta? Miten sitä käytetään? Entä voiko omistajaedustaja tahtoa muuta kuin maksimaalista omistaja-arvon nousua?
Omistajan tahto ja hallinnointimalli
Läpinäkyvä hallinnointimalli on keskeistä varsinkin pörssiyhtiöihin sijoittavien omistajaedustajien toiminnassa. Muut sijoittajat ja sidosryhmät haluavat tietää, miten omistajaedustajan päätökset syntyvät. Erityisen kiinnostava on omistajaedustajan ja sen omistajan välinen suhde: mitkä ovat omistajan antamat tavoitteet, ohjeet ja määräykset omistajaedustajan toiminnalle. Osa omistajan ohjeistuksesta voi olla ei-julkista, minkä vuoksi avoimuutta ei voi tältä osin yksiselitteisesti arvioida. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että useimmilla pörssiin sijoittavilla omistajaedustajilla salkkuyhtiöiden hallinnointimalli on hyvin ja avoimesti kuvattu. Keskustelua on syntynyt tilanteissa, joissa julkisesti noteeratun salkkuyhtiön päätöksentekoon on pyritty vaikuttamaan viestitystä hallinnointimallista poiketen.
Pörssin ulkopuolella pääomasijoittamisessa (private equity) omistajaedustajien hallinnointimalli on selkeä, mutta nimensä mukaisesti vähemmän läpinäkyvä. Hallinnointimalli perustuu rahastosopimukselle, johon omistajien eli rahaston sijoittajien tahto kirjataan. Omistajaedustajana toimiva hallinnointiyhtiö toteuttaa omistajatahtoa tekemällä tyypillisesti merkittävään omistukseen johtavia sijoituksia rahastosopimuksen ehtoja noudattaen. Salkkuyhtiöiden hallinnointimalli kirjataan muiden salkkuyhtiöiden omistajien kanssa tehtävään osakassopimukseen.
Tuottoa vai muuta?
Omistajan tahto -kirjassa pohditaan useassa kohdassa, voiko yhtiöllä olla muuta tavoitetta kuin omistaja-arvon tuottaminen – entä omistajaedustajalla? Pörssiyhtiöiden omistajaedustajien osalta tämä olisi oma blogiaiheensa.
Pääomasijoittamisessa rahaston sijoittajat muotoilevat omistajan tahdon vaikuttamalla aktiivisesti rahaston keräysvaiheessa rahastosopimuksen sisältöön. Rahastosijoittajat ovat viime vuosina edellyttäneet muitakin kuin puhtaasti taloudellisia tavoitteita rahastosopimuksissa. Sijoittajat odottavat hallinnointiyhtiöiden muun muassa kehittävän salkkuyhtiöidensä vastuullisuutta ja raportoivan vastuullisuustyönsä vaikuttavuudesta. ”Puhtaan kapitalismin susilaumoistakin” on tullut monitavoitteellisia – tai sitten vastuullisuustyöllä ja pitkäjänteisellä omistaja-arvon luonnilla on vahva yhteys.
