Yrityksen hallituksen tulee varmistaa, että koronakriisistä selvitään myös, kun elämä palautuu normaaliksi. Ainoa kriisi, joka ei ole päättynyt, on aina tämä viimeinen. Senkin loppu lähestyy vääjäämättömästi.
Hyvää kriisissä on, että käsite ”kellotaajuus” on tullut tutuksi. Asiat muuttuvat tunneittain ja kriisitietous on pakottanut tekemään yhteiskunnan joka tasolla nopeita päätöksiä vajavaisen tiedon perusteella.
Kriisin purku tapahtuu ryminällä.
Entäs kun kaikki normalisoituu – siihenkin voi valmistautua. Nyt eletään horroksen kaltaisessa tilanteessa. Tulee aamu, jolloin rajoitteita aletaan purkaa, tapaamisia järjestää ja toimituksia hoitaa. Olemmeko valmiita? Palaako toiminta koronakriisiä edeltäneelle raiteelle? Vastaus on kyllä ja vielä nopeammin kuin osaamme odottaa. Rajoituksia tuskin puretaan tavalla, jolle naureskeltiin, kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen – ensin henkilöautot ja seuraavalla viikolla muut. Ei. Kriisin purku tapahtuu ryminällä. Poikkeustila loppuu, kun on turvallista, kaikille.
Valmiussuunnitelmia on kahdenlaisia: kriisin varalle ja kriisin jälkeiselle ajalle. Kumpikin tuntuu etäiseltä suunniteltaessa, mutta kun on ”tilanne päällä”, on tyytyväinen olo, että asioita on mietitty.
Mielestäni tähänkin sopii kolmen K:n periaate: Kuka, Koska, Kriittinen. Kuka määrittelee roolit nyt ja tilannekuvan selkeytyessä. Vastuiden yksiselitteisyys, kun aurinko alkaa aidosti lämmittämään ja ovia avataan asiakkaille.
Koska taas kertoo missä vaiheessa aletaan tehdä mitäkin – mitä ensin, jotta seuraavat askeleet voidaan ottaa kompastelematta.
Ja kriittinen – kaiken ei tarvitse sujua kuin ennenkin. Kriisissä on voitu oppia toimimaan toisinkin, joustavammin. Vaikka valmistamaan käsidesiä suksivoiteen sijasta.
Kirjoittaja DIFin jäsen, jonka hallituksissa valmistaudutaan jo tulevaan.
Erittäin painavaa, ajankohtaista asiaa ja näkemyksiä meille hallitustyössä mukana oleville! Arki tullee koittamaan erilaisena kuin sen jätimme ennen tätä pientä ja näkymätöntä disruptoria. Iso murros tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia innovatiivisille, uusille ratkaisuille. Joudumme keskittymään vain oleelliseen, muuhun ei ole aikaa. Tulevaisuuden lukutaitoa ja pelisilmää tarvitaan ketteryyden, rohkeuden ja joustavuuden rinnalle.