Tätä kirjoittaessa on vielä epäselvää, mikä tulee olemaan lopullinen sisältö hallituksen esitykseksi osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin (SHRD) kansallisesta implementoinnista. DIF suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti tulevaan sääntelyyn, mutta toivottavaa on, että direktiiviehdotuksen sallimista vaihtoehdoista valitaan joustavimmat ratkaisut, joilla tuetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Siltä osin kuin voimassa oleva kansallinen järjestelmämme toimii, eikä havaintoja ongelmista tai väärinkäytöksistä ole esiintynyt, on turha monimutkaistaa tilannetta tuomalla kansalliseen lainsäädäntöön malleja, jotka on alun perin suunniteltu korjaamaan muualla esiintyviä puutteita.
Suomalainen ja pohjoismainen hallinnointijärjestelmä on osoittautunut ylivertaisen toimivaksi perustuen selkeään tehtävänjakoon osin yhtiökokouksen ja hallituksen sekä osin hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Palkitsemisesta päättäminen seuraa luontevasti tehtävänjakoa. Osakkeenomistajien ääntä kuullaan yhtiökokouksessa, joka päättää hallituksen valinnasta ja palkitsemisesta. Hallitus, joka yhtiökokousta paremmin tuntee ja ymmärtää yhtiön todellisen tilanteen ja tarpeen, päättää toimitusjohtajan valinnasta ja palkitsemisesta. Valintaa ja siihen liittyvää vastuuta sekä palkitsemista ei voi käytännössä järkevästi erottaa toisistaan.
Edellä kerrottu tuntuu meistä itsestään selvältä ja toimivalta, jopa siinä määrin, että emme ehkä itse ole täysin ymmärtäneet, miten hyvin meillä asiat ovat. Esimerkiksi anglosaksisessa hallinnointimallissa merkittävä osa hallituksen jäsenistä edustaa operatiivista johtoa. Tällöin operatiivinen johto voi teoriassa päättää itseään koskevista asioista hallitustasolla, vaikka se käytännössä pyrkisikin jääväämään itsensä päätöksenteosta. Suomessa hallitukset koostuvat pääsääntöisesti riippumattomista jäsenistä. Saksassa taas on kaksiportainen hallintomalli, jossa hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenet nimitetään määräajaksi, jolloin yhtiökokouksen on käytännössä mahdotonta erottaa jäseniä kesken kauden.
Miten tehdä pohjoismaisesta hallintomallista vientituote? Ainakin meidän tulisi kaikin tavoin pyrkiä itse huolehtimaan siitä, ettemme liikaa hämmennä hyvin toimivaa järjestelmää. Kuten englannin kielellä sanotaan: ”why fix it if it ain’t broken”.
Helsingissä marraskuussa 2018
Kirsi Komi
