Nyt jos koskaan yritysten hallitusten puheenjohtajista otetaan mittaa. Pandemiasta siirryttiin moninaisiin kriiseihin. Vaikka kriisit eivät koske kaikkia yrityksiä yhtäläisesti, haasteita riittää kaikille. Toisaalta osalle haasteet merkitsevät ennen kaikkea sitä, pystytäänkö tilanteen tuomia mahdollisuuksia hyödyntämään.
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus perustuu menestyviin yrityksiin. Hallituksilla on tämän odotuksen täyttämisessä iso rooli.
Katseet kohdistuvatkin nyt puheenjohtajiin: puheenjohtaja vastaa hallituksen toiminnasta ja siitä, että kaikista hallituksen jäsenistä saadaan täysi lisäarvo hallitustyöhön.
Hyvä hallitustyö kriisien ja odotusten ristipaineissa vaatii puheenjohtajilta nöyryyttä. Puheenjohtajan pitää esittää itselleen kysymyksiä ja nähdä tilanne rehellisesti. Missä asiassa meillä on parantamisen varaa? Onko hallituskokoonpanossa riittävästi toimialaosaamista ja monimuotoisuutta? Kykeneekö hallituskokoonpano vastaamaan yrityksen tuleviin haasteisiin? Onko hallituksessa sopiva vaihtuvuus? Onko hallitukseen muodostunut klikki, joka hallitsee päätöksentekoa? Saavatko kaikki hallituksen jäsenet äänensä kuuluviin? Kyetäänkö poikkeavia mielipiteitä kuuntelemaan? Panostavatko kaikki jäsenet riittävästi hallitustyöhön? Käytetäänkö hallituksessa riittävästi aikaa tulevaisuustyöhön vai painottuuko ajankäyttö raportointiin perehtymiseen eli peruutuspeiliin katsomiseen?
Aiemmassa työssäni vastatessani kauppakamareiden PK-hallitusbarometreistä havaitsin, että puheenjohtajat antavat hallitustyön onnistumiselle keskimäärin parempia arvosanoja kuin muut hallituksen jäsenet. Tämä on inhimillistä mutta kertoo kaiketi siitä, ettei hallitustyön arvioinnissa ole aina riittävää avoimuutta eikä kehitystarpeista keskustella tarpeeksi. Usein hallitusjäsenet tuntevat toisensa pitkältä ajalta, ja asia voidaan kokea kiusalliseksi. Nimitystoimikunnissa istuvilta kuuleekin toisinaan ihmettelyä siitä, miten hallitusarvioinnissa tuntuu usein päädyttävän kaikissa osa-alueissa korkeisiin arvosanoihin. Hallitustyön arviointi on hyödytöntä ilman rehellisyyttä, nöyryyttä ja aitoa kehityshalua. Jos puheenjohtajalla ei ole tätä otetta arviointiin, hallitustyöhön ja -kokoonpanoon mahdollisesti tarvittavia muutoksia tuskin saadaan toteutettua.
Puheenjohtajien rooli on kasvanut. Aiheellinen kysymys on myös se, ovatko puheenjohtajien palkkiot ajan tasalla ja vastaavatko ne tehtävän nykyvaatimuksia. Palkkioiden korottaminen voi olla vaikeaa kriisien keskellä, mutta omistajien on syytä pohtia hallitusjäsenten ja puheenjohtajien palkkiotasoa ennen ensi kevään yhtiökokouskautta.
Helsingissä marraskuussa 2022
Leena Linnainmaa
Päätoimittaja
Teksti on Boardview 2/2022 -lehden pääkirjoitus.
