Vuosi 2017 vaatii johtamisen ja sen käytäntöjen uudelleen ajattelua. Tässä uuden vuoden johtamisen haasteet.
Syvä epävarmuuden aika
Operatiivisesta riskien hallinnasta on jo siirrytty strategisen epävarmuuden ympäristöön, jossa riskejä ei etukäteen pystytä tunnistamaan. Globaali poliittinen ympäristö on muuttunut ennakoitavuuden painottamisesta yllättävien vetojen tekemiseen, joiden tarkoituksena on pelata poliittisella vaikutusvallalla. Näiden siirtojen kustannuksiin ei juuri kiinnitetä huomiota, jos niillä saavutetaan omat poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet.
Johtaminen vaatii nyt yrityksen strategisen resilienssin kehittämistä. Esimerkiksi kyky tasapainotella eri markkinoiden välillä niiden poliittisen ilmaston suurestikin muuttuessa. Venäjä ei ole enää ainoa heiluri.
Narratiivien sota
Käydään yhä enemmän mielten kamppailua sen suhteen, miten maailman tapahtumat ymmärretään. Narratiivit kilpailevat siitä, kenen tapahtumakuvaus vetoaa ja ketä uskotaan. Johtaja kamppailee sitä vastaan, että yhä suurempi osa työntekijöistä ja asiakaskunnasta sanoutuu kokonaan irti vastuunkannosta, koska maailmaa on liian hankala ymmärtää tai tapahtumakuvaukset ovat liian vääristyneitä.
Miten kuvata ja kantaa yhteiskuntavastuuta maailmassa, jossa himmeät faktat ovat jäämässä satumaisen fiktion varjoon?
Operatiivinen johtaminen on matematiikkaa.
Algoritminen toimintaympäristö
Valinnoillamme on kauaskantoisia vaikutuksia. Yhä suurempi osa kohtaamistamme virikkeistä ja mahdollisuuksista on erilaisten laskennallisten ohjelmien tuottamaa. Kyse ei ole vain siitä, että saamme räätälöityjä mainoksia nähtäväksämme, vaan siitä, että operatiivinen johtaminen on matematiikkaa.
Johtajan on tärkeää ymmärtää se, miten matemaattiset yhtälöt luovat ns. feedback-kehiä ja niiden vaikutuksia. Kiinassa kehitteillä oleva sosiaalisen luottamuksen indeksi on puhutteleva esimerkki. Henkilö luokitellaan nettikäyttäytymisen perusteella enemmän tai vähemmän luotettavaksi. Siitä saattaa olla seurauksena esimerkiksi työpaikansaannin tai arkielämän hankaloituminen. Jospa ensimmäisen luokan junaliput ovatkin varattuja vain kaikkein luotettavimmiksi luokitelluille?
Jos henkilö putoaa luottoluokituksessa, hänen on melkein mahdotonta päästä takaisin jaloilleen. Lisäksi ohjelmat tunnistavat ne, joihin vaikuttamalla saadaan todennäköisimmin haluttuja tuloksia. Löydetään paitsi ne, jotka ostaisivat palveluja todennäköisimmin, myös ne, jotka ovat haavoittuvimpia hyväksikäytölle tai poliittiselle vaikuttamiselle.
Löydetään paitsi ne, jotka ostaisivat palveluja todennäköisimmin, myös ne, jotka ovat haavoittuvimpia hyväksikäytölle tai poliittiselle vaikuttamiselle.
Mullistuksen teknologiat
Lähihorisontissa on teknologioita, joilla tulee olemaan valtava vaikutus talouden eri osa-alueilla: 3D-tulostus tuotannossa ja logistiikassa, lohkoketju (tai vastaava avoin hajautettu järjestelmä) finanssi- ja palvelualalla, tekoäly automaatiossa. Nämä teknologiat tekee erityisen vaikuttaviksi se, että ne eivät ole vain yhteen tarkoitukseen soveltuvia vaan yleisluontoisia. Siten ne muuttavat liiketoimintaa ja yhteiskuntaa laajasti samalla tavoin kuin ICT-teknologia on tehnyt.
Vaikkakin tietokoneiden tuottavuusvaikutuksia kyseltiin alkuvaiheessa kovastikin – kuuluisa ekonomisti Robert Solow totesi vuonna 1987, että tietokoneiden aika näkyy kaikkialla paitsi tuottavuusluvuissa – tietokoneista ja niihin liittyvästä teknologiasta on tullut yhteiskunnan infrastruktuuria, jota ilman ei pärjää. Samalla tavoin 3D-tulostus, lohkoketju ja tekoäly tulevat luomaan “putkiston”, joka luo perustan seuraavalle liiketoiminta-aikakaudelle.
Koneellinen luottamus
Suhteemme koneisiin muuttuu rajusti. Meillä on vanhahtava kuva roboteista, jotka ovat huonoja ihmisen kopioita. Ehkä rakastummekin näihin avuliaisiin, sympaattisiin ja karismaattisiin apuolioihin, emmekä tiedä, miten tulimme aikaisemmin pelkästään ihmisten kanssa ylipäänsä toimeen. Kohta meillä lienee myös robotti varajohtajana. Mitkä ovat vahvuutemme tällaisessa johtamiskilpailussa?
Liisa Välikangas
