Helsingin Messukeskus ja Kaapelitehdas täyttyivät marras–joulukuun vaihteessa innostuneesta, inspiroituneesta ja energisestä joukosta yrittäjiä, rahoittajia, viestinnän ammattilaisia ja vapaaehtoisia.
Järjestyksessään yhdeksäs SLUSH keräsi oheistilaisuuksineen paikalle yhteensä lähes 17 500 kävijää 124 maasta. Vaikka SLUSH-tapahtuma on kansainvälistynyt Tokioon, Shanghaihin ja Singaporeen niin se ei ole heikentänyt Helsingin marraskuista vetovoimaa. Monet haluavat tulla alkuperäiselle tapahtumapaikalle aistimaan tulevaisuuden tuulia sekä tapaamaan muita yrittäjiä.
Yksi maailman start-up-keskuksista
Helsingistä on kasvanut SLUSH:in myötä yksi maailman startup-keskuksista Tel Avivin, Berliinin, Soulin ja Piilaakson ohella.Tilaisuus tarjosi loistavat puitteet maailmanlaajuisen startup-yhteisön vahvistamiseen. Kohtaamiset oli tehty helpoiksi. Robotiikka, koneäly, asioiden Internet ja virtuaalitodellisuus mahdollistavat monia asioita, mutta miten kuluttajat tulevat käyttäytymään – siinäpä kysymys monien huulilla. Uudet pankkipalvelut, ekologinen ruoka, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palvelumuotoilu puhuttivat myöskin.
SLUSH:ia ei olisi ilman suurta vapaaehtoisten, lähinnä opiskelijoiden, tehtävään koulutettua joukkoa. Tällaisella talkootyöllä on Suomessa pitkät perinteet selkeine pelisääntöineen. Jokaiselle jää käsitys ja ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus siitä, kuinka megaluokan tilaisuus järjestetään onnistuneesti ja mihin kaikkeen on syytä varautua. Jotkut onnekkaimmat pääsevät maailmanluokan toimijoiden henkilökohtaisiksi avustajiksi, mikä on varmasti kokemus vailla vertaa.
Startup-yrittäjälle täytyy antaa vapaus operoida ja ajatella isosti samalla kun fokus pidetään kirkkaana.
Vakavasti otettava vaihtoehto
Yrittämisestä on tullut opiskelijoiden keskuudessa vakavasti otettava vaihtoehto. SLUSH:illa on ollut suuri merkitys yrittämisen hyväksyttävyyteen Suomessa. Sarjayrittäminen myös yleistyy. Seurattuani sarjayrittäjien tarinoita yrittäjyys näyttää olevan elämänmittainen opintomatka.
Startupit pakottavat olemassa olevat yritykset uudistumaan. Hackathoneista on tullut suosittuja. Niistä haetaan potkua etabloituneiden yritysten innovaatiotoimintaan. ATOMICO:n tutkimuksen mukaan Euroopan 50 suurimman listatun yhtiön joukossa joka kolmas on ostanut startupin viimeisen vuoden aikana, 2/3 on tehnyt suoran sijoituksen sellaiseen ja lähes puolella on oma hengenkiihdyttämöohjelma.
Mikä on hallituksen rooli?
DIF oli ensimmäistä kertaa mukana neljän tiimillä Founders’ Day’issä. Koutsasaimme startupeja hallitustyöhön pyöreän pöydän keskusteluin teemana 1st Class Board Work – Pain or Gain for a Startup Founder? Perustajien huolina nousivat esille: Mitä tehdä, jos yrityksellä ei ole kunnon strategiaa vaikka on hallitus? Mitä tehdä, jos on vääränlainen hallitus? Mikä on hallituksen rooli suhteessa toimivaan johtoon? Minkälaisia palkkioita ulkopuolisille hallituksen jäsenille pitää maksaa? Mistä löytäisi sopivia jäseniä startupien hallituksiin? Voisiko DIF harkita välityspalvelun kanavoimista? Tarve on ilmeinen.
Hallitustyö startupeissa on vaativaa, erityisesti puheenjohtajan osalta. Hallituksen päätehtävät startupissa ovat hyvästä hallinnosta huolehtiminen mukaanlukien kokouspöytäkirjat tulevaa exitiä ajatellen, suunnan näyttäminen ja strategisten vaihtoehtojen arviointi, ovien avaaminen, asiantuntijaresurssina, haastajana ja tarvittaessa välittäjänä toimiminen. Startup-yrittäjälle täytyy antaa vapaus operoida ja ajatella isosti samalla kun fokus pidetään kirkkaana.
Mitä sitten kokenut hallitusammattilainen saa työstään startupien hallituksessa? Hän pysyy ajan hermolla ellei jopa muutaman askeleen edellä toimintaympäristön muutoksessa. Palkitsevaa voi olla myös omien kokemusten jakaminen ja uuden luominen yhdessä energisten, inspiroivien, tulevaisuuteen uskovien ja rohkeiden yrittäjien kanssa. Innostus ja energisyys tarttuvat!
Ainomaija Haarla on DIF:n jäsen ja osa-aikainen yrittäjyysprofessori Aalto-yliopistossa.
