Jokainen yritys pohtii tällä hetkellä tekoälyn vaikutusta omaan liiketoimintaansa, ja julkista rahaa kanavoidaan eurooppalaisten yritysten tekoälyistämiseen. Tässä piilee myös vaaran paikka.
OpenAI demokratisoi erityisesti generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet pari vuotta sitten julkaisemalla ChatGPT:n. Vaikuttava markkinointilanseeraus vei kuitenkin huomion kahdelta olennaiselta asialta:
- Liiketoiminnan kilpailukykyä kehitetään prosessien kautta – teknologia on ainoastaan mahdollistaja.
- Tekoälyn osalta huomiota tulisi suunnata GenAI-chatbottien ohella edelleen myös koneoppimisen mahdollisuuksiin.
Olen haastatellut lukuisia yritysjohtajia viimeisen vuoden aikana. Kansainvälisiin yrityksiin verrattuna Suomessa on vielä paljon tehtävää prosessien kautta johtamisessa sekä erityisesti datan ja teknologian hyödyntämisessä kilpailukyvyn luomiseksi.
Tekoälyn hyödyt käytännössä
GenAI:n suurimmat hyödyt lähiaikoina näkyvät erityisesti selkeästi määritellyissä tekstipohjaisissa ja ihmisvaltaisissa prosesseissa, kuten asiakaspalvelussa, jonka murros tapahtuu jokaisessa yrityksessä väistämättä. Panostukset tähän ovat siis välttämättömiä, mutta eivät luo niin sanottua epäreilua kilpailuetua kuten liiketoiminnan ydinprosessit.
Yrityksen jokainen järjestelmä synnyttää jatkuvasti dataa prosessien tilasta. Esimerkiksi tilaus–toimitus-prosessi kulkee lukuisien järjestelmien läpi. Prosessilouhintateknologioilla pystytään analysoimaan erittäin tehokkaasti suurta datamassaa ja löytämään yrityksen pitkistä ja moniulotteisista prosesseista jatkuvasti tehostamisen paikkoja, joita ihmisen on mahdotonta havaita tai arvottaa.
Läpinäkyvyyden luominen pitkiin prosesseihin on kuitenkin vasta ensimmäinen askel suorituskyvyn parantamiseksi. Kun yrityksellä on ymmärrys nykytilasta, pystytään tekoälyn avulla löytämään ongelmien juurisyitä, rakentamaan ennustemalleja ja automatisoimaan oikeita asioita. Varsin tyypillinen ongelma on esimerkiksi tilausten ja varaston optimointi kysyntäennustepohjaisesti globaalissa ympäristössä tai kokonaisvaltainen käyttöpääoman optimointi. Ehkä koko prosessin tai merkittävän osan siitä voisikin tehdä täysin uudella tavalla?
Miksi yritysjohdon ja hallituksen on ymmärrettävä prosessiteknologiamurrosta?
Maailman kilpailukykyisimmät yritykset kehittävät jatkuvasti ja lähes pakkomielteisesti ydinprosessejaan. Esimerkiksi Teslan ja SpaceX:n johtamismallin keskiössä on lean-metodologiaan pohjautuva “algoritmi”:
- Kyseenalaista jokainen vaatimus
- Poista prosessista jokainen osa, jonka pystyt
- Yksinkertaista ja optimoi
- Nosta kellotaajuutta
- Automatisoi
Teknologiamurros jatkaa kiihtymistään ja käytettävissä olevan datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Prosessien parantamiseen on koko ajan tarjolla parempia teknologioita ja menetelmiä, joita markkinajohtajat ottavat käyttöön.
Kyse ei kuitenkaan lopulta ole työkaluista, vaan liiketoiminnan johtamisesta ja kilpailukyvyn kehittämisestä.
