Enemmän aikaa, selkeä fokus, parempia päätöksiä ja hyvä ilmapiiri – kukapa johtaja, johtoryhmä tai hallitus ei haaveilisi näistä? Viisas tekoälyn käyttö voi tuoda ratkaisuja ja näkökulmia moniin turhautumista aiheuttaviin käytännön tilanteisiin. Hallitukset voivat näyttää esimerkkiä koko organisaatiolle ottamalla tekoälyn avuksi työskentelytapojen kehittämiseen.
Tiedon kiteytys vapauttaa aikaa eteenpäin katsomiselle. Moni johtoryhmä ja hallitus kokee, että raportointiin ja esityksiin menee liikaa aikaa, kun aikaa pitäisi löytyä strategisemmalle keskustelulle. Materiaalien valmisteluun käytetään valtavasti aikaa, ja niiden runsaus haastaa lukijoiden aikatauluja ja aivoja. Tekoäly voi auttaa sekä aineistonvalmistelussa että niiden kiteytyksessä. Se voi auttaa nostamaan esiin raporttien trendit ja huomioitavat asiat ja vapauttaa aikaa keskustelulle.
Kaikkien aivot käyttöön. Tutkimukset osoittavat, että huipputiimeissä kaikki osallistuvat keskusteluun tasapuolisesti. Näin syntyy myös osallisuutta, moninaisia näkemyksiä ja arvostuksen tunteen tuomaa psykologista turvaa. Tekoäly voi tuottaa dataa puheenvuorojen jakautumisesta ja lisätä näin osallistujien ja erityisesti puheenjohtajan tietoisuutta ajankäytön jakautumisesta. Palautteen perusteella ekstrovertit voivat oppia jarruttamaan, introvertit osallistumaan rohkeammin ja puheenjohtajat harjoitella osallistavampaa keskustelun fasilitointia.
Parempi päätöksenteko vaatii selkeitä päätösehdotuksia. Tekoäly voi auttaa valmistelemaan vaihtoehtoisia päätösehdotuksia ja argumentit eri vaihtoehtojen puolesta ja vastaan. Tarvittaessa tekoäly avustaa myös skenaarioiden tekemisessä näiden taustalle, tuottaa jatkuvaa kilpailijaseurantaa tai vaikka kerää vertailutietoja hinnoittelu- tai palkitsemispäätösten taustalle. Tämä ei korvaa ihmisten tekemää työtä mutta voi laajentaa näkökulmia ja tehostaa tiedonkeräystä.
Laadukkaampi, rikastava keskustelu vaatii välittämistä myös ilmapiiristä. Kaikki haluavat rakentaa voittavia kulttuureja, ja arjessa se tapahtuu vuorovaikutuksessa. Parhaita päätöksiä syntyy, kun kaikki uskaltavat tuoda näkemyksiään esiin. Jo tällä hetkellä on tekoälysovelluksia, jotka tulkitsevat keskustelun sisältöä ja tunnelmaa. Huipputiimien keskustelua leimaavat muun muassa kysymysten käyttö, arvostava kuuntelu ja myönteisten kommenttien määrä. Ankeaa ilmapiiriä on helpompi kehittää ja ankeuttajille antaa palautetta, kun tilanteiden todentamiseksi löytyy datapisteitä.
Selkeämpi vastuutus varmistaa päätösten toteutumisen ja organisaation kyvykkyyksien hyödyntämisen monipuolisesti. Usein tehtävät kaatuvat samojen henkilöiden niskaan. Tekoäly voi aihe- tai hankekohtaisesti, hyödyntäen henkilöstödataa ja tietoa talon muista hankkeista, ehdottaa esimerkiksi RACI-mallin mukaisia vastuita. Parhaassa tapauksessa tämä auttaa niin kyvykkyyksien tunnistamisessa kuin kehittämisessä sekä välttämään ’usual suspect’-ilmiötä, jolla johdon tiedossa olevat kyvyt ylikuormitetaan. Datalähtöisempi kyvykkyyksien hyödyntäminen voi tuoda myös hallituksen agendalla olevalle johdon seuraajasuunnittelulle uusia näkökulmia.
Mitä työtä meille ihmisille jää? Meidän on opeteltava käyttämään tekoälyassistenttia sekä hyödyntämään ja kriittisesti tarkastelemaan sen ehdotuksia. Tämän myötä meille jää myös enemmän aikaa laadukkaampaan vuorovaikutukseen eli paremman työelämän rakentamiseen. Tarvitaanko tähän uusia hallituksen jäseniä? Mielestämme ei – tekoälyn hyödyntäminen on jokaisen mahdollisuus ja vastuu.
Hallituksen työskentelytavat ja ilmapiiri asettavat riman myös johdolle, joka toimii roolimallina muulle organisaatiolle. Hallitusten työskentelytavat ovat kehittyneet hitaammin kuin muun työelämän. Olisiko nyt hyvä hetki kuroa kuilua umpeen? Tekoälyn ja ihmisominaisuuksien yhdistelyllä voimme kääntää trendin, jossa yhä useampi ylikuormittuu ja sairastuu työssään. On aika lopettaa ihmisten kilpajuoksu teknologian kanssa ja opetella, miten teknologia voi auttaa meitä olemaan ihmisinä ja johtajina fiksumpia. Tämä vaatii sekä tehokkuutta että empaattisuutta – tekoäly voi auttaa meitä molempien lisäämisessä. Johtoryhmien ja hallitusten kannattaa kulkea eturintamassa.
Christina Dahlblom on yrittäjä, Hankenin työelämäprofessori ja hallitusammattilainen. Hän on toiminut viiden pörssiyhtiön ja useiden muiden hallitusten jäsenenä. Arjessaan hän havainnoi ja valmentaa johtajia ja johtoryhmiä ja harjoittelee tekoälyn hyödyntämistä.
Tero Ojanperä on tekoäly-yrittäjä, työelämäprofessori ja hallitusammattilainen. Hän on Pohjoismaiden suurimman tekoäly-yrityksen Silo AI:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas. Tero on entinen Nokian teknologia- ja strategiajohtaja sekä johtokunnan jäsen. Hän on kirjoittanut kirjat Tekoälyn vallankumous – käsikirja ja Platform Strategy.
