”Vahva brändi sekä kilpailukykyinen konsepti menestyvät myös taloudellisesti sekä tuottavat omistajilleen kaupallista lisäarvoa”, totean kirjassani Intohimona brändit.
Vahvat brändit yhtiöinä, tuotteina tai palveluina tuottavat pääsääntöisesti kannattavaa liiketoimintaa. Valitettavasti kustannusten jatkuva leikkaaminen tai tehokkaat tuotantoprosessit eivät riitä rakentamaan yritykseen menestyvää liiketoimintaan pitkällä tähtäimellä.
Menestyvät yritykset pyrkivät kehittämään yhä enemmän uusia liiketoimintamalleja uusien toimialojen ympärille tavoitellakseen arvonnousua ja terävöittääkseen kilpailuetuaan. Uusien liiketoimintamallien innovointi on tärkeää varsinkin sellaisilla toimialoilla, joilla ei ole nähtävissä luontaista ja kannattavaa kasvua lähitulevaisuudessa.
Viisas ja osaava hallitus kannustaa toimivaa johtoa nostamaan yrityksen vision ja mission säännöllisesti uudelle tasolle. Jatkuva liiketoiminnan kehittäminen edellyttää myös ottamaan riskejä ja tekemään uusia rohkeita päätöksiä. Yrityskulttuurin tuleekin tukea ajatusta, että epäonnistumiset kuuluvat normaaliin yritystoimintaan – ja elämään. Toisaalta viisaat ratkaisut näkyvät parhaimmillaan yhtiön arvonnousuna sekä palkitsevat.
Brändiosaajia myös hallitukseen
Hallituksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu varmistaa, että yrityksen johdolla on oikea osaamispääoma. Brändi- ja kuluttajaliiketoimintaosaaminen eivät kuulu suomalaisten yritysten vahvimpiin osaamisalueisiin. Kyseisen osaamisen varmistaminen on kuitenkin tärkeää kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, toimiiko yritys kuluttaja- vai palveluliiketoiminnassa.
Brändi muodostaa yrityksen strategisen liiketoiminnan ytimen, joten sen johtamisesta on vastuussa ennen kaikkea toimitusjohtaja. Vahva yhteinen näkemys yhtiön brändistä on keskeinen osa yhtiön ulkoista asiakaskokemusta sekä sisäistä työntekijäkokemusta. Brändi toimiikin myös mitä parhaimpana johtamisen välineenä.
Brändiosaamisen tulisi olla yksi keskeisimmistä osaamisprofiileista myös yritysten hallituksissa. Suomalaisista hallituksista löytyy melko vähän brändiosaamista. Ero on suuri esimerkiksi Ruotsissa toimivien yritysten hallituksiin, joissa brändiosaaja kuuluu usein hallituksen kokoonpanoon kaikilla toimialoilla; teollisuus-, teknologia-, metsä-, terveys- sekä luonnollisesti kuluttajaliiketoimintayrityksissä.
Parhaimmat brändiosaajat hallitukseen löytyvät henkilöistä, jotka ovat työskennelleet esimerkiksi toimitusjohtajina bränditaloissa tai kansainvälisissä ketjumaisesti johdetuissa yrityksissä. Kokonaisvaltainen kokemus brändin johtamisesta on arvokas osaamispääoma hallitustyöskentelyyn, jossa yrityksen toimintaa tarkastellaan strategisella tasolla koko yrityksen toiminta huomioon ottaen.
Strategista brändiosaajaa ja operatiivista markkinointiosaajaa ei pidä sekoittaa keskenään, kun pohdinnassa on hallituksen brändiosaamisen täydentäminen. Toisaalta on tärkeää tunnistaa riittävillä taidoilla sekä kokemuksella varustettu brändiosaaja, kun kysymyksessä on arvostettu sekä vaativa työtehtävä yrityksen hallituksessa. On edelleen tärkeää tiedostaa, että kyseisellä osaamisprofiililla varustettuja henkilöitä löytyy myös Suomesta – vaikkakin vähemmän kuin kansainvälisistä yrityksistä.
Tämä kirjoitus on toinen osa Marina Vahtolan brändiaiheista blogikirjoitussarjaa. Lue myös ensimmäinen osa Brändi kuuluu jokaisen hallituksen pöydälle ja kolmas osa Tulevaisuuden menestyjiä ovat brändit.
