Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on historiallinen mahdollisuus luoda uusi talouden kivijalka vihreästä siirtymästä ja tulla samalla energiaomavaraiseksi. Kestävät ratkaisut ja investoinnit päästöttömiin ratkaisuihin antavat mahdollisuuden menestykselliseen liiketoimintaan. Sen saavuttaminen vaatii rohkeita ja isojakin strategisia päätöksiä.
Suomella on merkittävä kilpailuetu energiamurroksessa
Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on isossa kuvassa kyse vain yhdestä asiasta: kyvystämme muuttaa globaali energiajärjestelmä päästöttömäksi. Kykymme tuottaa ja toisaalta säilöä ja käyttää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa ovat edenneet eritahtisesti. Tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan jo nyt kaupallisesti kannattavasti. Tuotannon sääriippuvuus edellyttää kuitenkin tulevina vuosina isoa muutosta niihin teknologioihin ja tapoihin, joilla varastoimme suuria määriä uusiutuvaa energiaa.
Kriisissä on aina myös mahdollisuus. Euroopassa vallitsee vahva yhteisymmärrys, että Venäjän öljystä ja maakaasusta tulee luopua. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin välttämätöntä edistää niin uuden energiainfrastruktuurin, uusien energiamarkkinoiden kuin niitä säätelevän lainsäädännön syntyä. Tehtävää on valtavasti, aikaa vähän ja muutosta viedään läpi aikana, jolloin niin poliittista vakautta kuin kotitalouksien kestokykyä koetellaan.
Suomen kilpailuetu Keski-Eurooppaan on tila: voimme rakentaa merkittävästi lisää halpaa maatuulivoimaa. Halpa tuotanto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan alhaisten hintojen aikana tuotettu tuulisähkö pitää kyetä ottamaan talteen ja varastoimaan. Käytännössä ainoa vaihtoehto varastoida energiaa gigawattiluokassa on vety. Ilman toimivaa varastointia uusituville tuotantolähteille perustuvaa energiajärjestelmää tai energian hintaa on mahdotonta saada tasapainoon. Tämä järjestelmä vaatii myös digitaalista, tekoälyyn perustuvaa ohjausta.
Suomesta vetytalouden suurvalta
Hiljattain Suomen hallitus määritti Suomen tavoitteeksi olla Euroopan suurvalta vetytaloudessa. Suomen tavoite on 10 prosenttia eurooppalaisesta vihreän vedyn tuotannosta. Tällöin vihreän siirtymän investoinnit tuulivoimaan ja vetyyn olisivat Suomessa 50 miljardin euron luokkaa. Samalla saavuttaisimme ensi kertaa energiaomavaraisuuden ja voimme jopa saada siitä mahdollisuuden vientiin – tai mikä parempaa, voimme luoda tänne uusia teollisia investointeja, jotka osaltaan kasvattavat Suomen kilpailukykyä. Esimerkkinä tästä on Inkooseen suunniteltu useamman miljardin euron hiilivapaan teräksen tuotantolaitos.
Suomalaisyritysten yhteenliittymä Climate Leadership Coalition sekä konsulttiyhtiö Boston Consulting Group puolestaan arvioivat, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Arvio perustuu laskelmiin vihreän siirtymän luomista maailmanmarkkinoista ja suomalaisyritysten vahvuuksista. Tutkimus listaa viisi kestävän kasvun aluetta, joilla Suomella on erityiset mahdollisuudet maailman johtavaksi vientimaaksi. Näitä ovat dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut, kiertotalouden akut ja vihreät metallit, biopohjaiset tuotteet ja materiaalit, vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut sekä nettopositiivinen asuminen.
Yhtiöiden hallituksissa on nyt viimeistään herättävä siihen, että päästöttömät ja kestävät ratkaisut ovat mahdollisuus kasvattaa yhtiön arvoa.
Vetytaloutta ei voida ohittaa keskusteluissa epävarmuuksiin tai huonoon hyötysuhteeseen viitaten. Energiajärjestelmämme monimutkaistuu ja tulemme luomaan täysin uusia markkinamalleja ja tuotteita. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on nyt valttikortit käsissään. Uskallammeko ajatella riittävän isosti ja olla voittajien joukossa? Hallituksilla on iso vastuu tämän suunnan viitoittamisessa.
