Yhtiöiden hallitukset ja johto ovat viime vuosina joutuneet toimimaan hyvinkin poikkeavissa olosuhteissa. Koronapandemia on vaikuttanut tapaamme tehdä töitä ja mahdollisuuksiimme tavata fyysisesti. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan sekä lisääntyneillä pakotteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten yhteiskuntamme ja yrityksemme joutuvat ja haluavat tilanteeseen reagoida ja sopeutua. Kannamme omalla toiminnallamme vastuuta Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta.
Uusia digitaalisia toimintaympäristöjä syntyy virtuaalisen maailman ja reaalimaailman asteittaisen yhdistymisen luodessa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelisäännöt näissä ympäristöissä ovat vasta kehittymässä. Ilmastokysymykset ja energiatalous ovat jokapäiväisiä keskustelun aiheita. Lisäksi inflaatio on noussut voimakkaasti ja talouden kasvu hidastunut.
Vastuullisuus on alati muuttuvassa maailmassa noussut isoksi osaksi yhtiöiden strategiaa ja tapaa luoda arvoa.
Hallitusten ja valiokuntien esityslistat ja yhtiöiden riskikartat näyttävät aivan erilaisilta kuin joitakin vuosia sitten. Vastuullisuus on tässä alati muuttuvassa maailmassa noussut isoksi osaksi yhtiöiden strategiaa ja tapaa luoda arvoa.
Yhtiöiden työntekijät sopeutuivat hyvin toimimaan etänä, ja pandemian hellittäessä etsimme yhdessä henkilöstön kanssa tulevaa toimintamallia. Kaikille nämä muutokset eivät ole toimineet, ja johdon tulee avoimesti yrittää ymmärtää syntyneitä ongelmia.
Henkilöstön hyvinvointi ja motivaatiotaso ovat muutenkin korkealla hallituksen agendalla. Työyhteisön monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä teemoja erityisesti nuoremmille työntekijöille, ja yhä useammin jopa kriittinen tekijä rekrytoinnissa. Monilla markkinoilla myöskin sijoittajien kiinnostus diversiteetti- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin on noussut.
Liiketoiminnan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset yritysten koko tuotantoketjussa ovat entistä kriittisempi osa yritysjohdon vastuualuetta. Kehitteillä oleva EU:n yritysvastuulaki tulee asettamaan merkittävän vastuun hallitukselle näissä teemoissa.
Biodiversiteetti ja luontokato ovat nousemassa merkittäviksi asioiksi ilmastokysymysten rinnalle. Molemmat ovat EU:n keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteita ja osa EU-taksonomiaa, kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää.
Pakotteiden vaikutus energiatalouteen on kiihdyttänyt tarvetta löytää korvaavia ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden käytölle. Päättäjät ovat vaativassa tilanteessa tasapainoillessaan energian saannin ja taloudellisten realiteettien sekä toisaalta ilmastoon ja geopoliittiseen tilanteeseen liittyvän vastuullisuuden välillä. Tulevaisuudessa entistä moninaisemmat ympäristöteemat sekä sosiaalisen vastuun kysymykset tulevat osaksi tätä yhtälöä ja johdon asialistaa.
Yhtiöiden hallitusten tulee löytää toimintamalleja ja kykyä vastata muuttuneeseen toimintaympäristöön. Diversiteettiä tulee hakea myös hallitusten jäsenten ikärakenteeseen, kansallisuuksiin ja globaalin markkinan tuntemiseen sekä laajasti erilaisten vastuullisuusasioiden ymmärtämiseen. Toteutuva diversiteetti aiheuttaa myöskin haasteita hallitustyön ohjaamiselle. Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen on entistä laajempi tehtävä ja sitä tulee tulevaisuudessa hoitaa hyvinkin erilaisista henkilöistä koostuvalla hallituksella.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Boardview 1/2022 -lehdessä.
