Viimeistään Woltin hiljattain ilmoittama yritysmyynti – tai pikemminkin sen huikea seitsemän miljardin kauppahinta – nosti Suomessakin alustatalouden potentiaalin koko kansan tietoisuuteen. Jo tätä ennenkin lukuisat kommentaattorit ovat esittäneet alustoihin liitettävien verkostovaikutusten sekä niin kutsutun ”winner takes all” -ilmiön olevan varma tie suunnattomaan arvonluontiin. Mutta onko asia todella näin yksinkertainen?
Alustataloudelle on vaikea antaa tarkkaa määritelmää, mutta se liitetään läheisesti eri ryhmien tai suurten ihmisjoukkojen yhdistämiseen Internetin ja tätä nykyä usein älypuhelinten välityksellä sekä näistä kerättävän datan hyödyntämiseen. Yksi alustatalouden ilmentymistä on jakamistalous, jossa palvelu perustuu ulkopuolisen työpanoksen tai resurssien hyödyntämiseen. Toisaalta kyseessä voi olla mikä tahansa markkinapaikka tai ihmisten verkosto. Tai vain tuote, jonka pohjalle tai ympärille jotkut muut kehittävät täydentäviä tuotteitaan.
Onkin syytä huomata, että alustatalouden yritykset ovat keskenään kovin erilaisia: Ne suuntautuvat eri aloille, ja niiden suhde fyysiseen maailmaan sekä sen asettamiin rajoituksiin vaihtelee. Vaikka yritykset ovatkin eri vaiheissa omaa kasvukäyräänsä, monet alustatalouden lippulaivoista ovat ehtineet olla olemassa jo 10–20 vuotta, ja voimmekin jo vähitellen alkaa tarkastella niiden tähän mennessä saavuttamia tuloksia.
Verkostovaikutuksista huolimatta osa alustatalouden pioneereista on jo ehditty kammeta jalustoiltaan. Näihin lukeutuvat Craigslist, yksi ensimmäisistä markkina-alustoista, sekä ensimmäinen ja aikoinaan suurin vertaislainojen välittäjä LendingClub. Diilien metsästyspalvelut Groupon ja LivingSocial ovat hiipuneet vain murto-osaan entisestä, vaikka niidenkin kohdalla ainakin puhuttiin verkostovaikutuksista. Musiikkibisnestä hetken aikaa täysin suvereenisti hallinnut Applen iTunes-kauppa jäi pian sekin uudemman streaming-tekniikan jalkoihin.
Taakse ovat jääneet verkostovaikutuksista nauttineet sosiaalisen median alustat Friendster ja MySpace. Jopa Facebook – jota usein pidetään verkostovaikutusten malliesimerkkinä – olisi jo saattanut alkaa hiipua, ellei yhtiö olisi aikoinaan pystynyt hankkimaan itselleen nykyistä tukijalkaansa Instragramia. Nykynuorison suosimia tulokkaita SnapChatia tai kiinalaista TikTokia se ei ainakaan vielä ole pystynyt ostamaan tai kopioimaan.
Maailman suosituimmaksi matkailualustaksi noussut TripAdvisor on päässyt kannattavaksi mutta ei ole koskaan pystynyt ansaitsemaan kokoisiaan voittoja. Paljon kannattavammat, hotellimajoitusta yhdessä jo pitkään hallinneet Booking ja Expedia eivät puolestaan ole voineet estää niiden toimintaa sivuavan uuden majoitusalustan Airbnb:n nousua.
Koska aikoinaan verkostovaikutuksia oli helppo löytää juuri puhelinverkostosta, uskottiin niiden tukevan myös Microsoftin ostamaa Skypeä. Tuote ehti kuitenkin vanhentua ja jäädä yleistyneen WhatsAppin jalkoihin, ja viimeistään pandemian iskiessä ihmiset ympäri maailman vaihtoivat käytännössä yön yli eivät vain MS Teamsiin vaan myös kilpaileviin Zoomiin ja Google Meetiin parempien ryhmävideopuhelujen mahdollistamiseksi.
Uber on maailmalla jo synonyymi taksikyydille, ja sen pitäisikin nauttia voimakkaista verkostovaikutuksista, mutta silti sen perässä seurannut Lyft on onnistunut kampeamaan itselleen paikoittain usean kymmenen prosentin markkinaosuuden. Tappioita Uber on ehtinyt kerryttää jo yli 25 miljardia dollaria, ja se häviää rahaa edelleen. Lyft koettaa ponnistaa nollatulokseen.
Sitten on vielä yrityksiä kuten WeWork, jotka ovat esiintyneet ”alustoina”, mutta joissa on ollut vaikea nähdä muuta kuin tavanomaisten yrityspuistojen valtava hypetys yhdistettynä riskialttiiseen vuokrausmalliin ja tästä seuranneet massiiviset tappiot.
Tällä hetkellä maailman arvokkaimpiin yrityksiin lukeutuvien ”FANGMAN”-yhtiöiden huima menestys tulee yllätyksenä tuskin enää kenellekään, mutta tähän ei ole riittänyt vain se, että kyseessä olisi ollut ”alusta”. Monen muunkin asian on pitänyt osua kohdalleen.
Niinpä seuraavat, melko perustavanlaatuiset havainnot vaikuttavat pitävän paikkansa myös alustataloudessa:
- Kaikki, jotka yrittävät, eivät lopulta voita
- Edes se, joka voittaa, ei aina vie kaikkea
- Tämä ”kaikki” saattaa olla lopulta paljon vähemmän ja nopeammin ohi, kuin mitä aluksi on luultu.
