Maailmantaloutta kolhiva viruspandemia on herättänyt huomamaan sen, miten pienestä herkästi elinolosuhteitamme säätelevä tasapaino voi järkkyä. Kun ilmastonmuutoksen haittavaikutukset on arvioitu vielä tätäkin suuremmiksi, mittava jälleenrakennus pandemiataantuman voittamiseksi on tehtävä paremmin ja vihreämmin investoinnein. Yritysten kannalta nämä laajenevat rahoitusmahdollisuudet voivat tarjota uusia kasvumahdollisuuksia, mikäli niihin nähden osataan asemoitua oikein sekä yrityksen sisällä että sen kumppanuussuhteissa uusia markkinoita ennakkoluulottomasti mutta riskinhallintapainotteisesti lähestyen.
Rahoitusmarkkinoilla on kasvavaa kiinnostusta niihin yrityksiin, jotka ovat sisäistäneet kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja jotka raportoivat ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvistä kysymyksistä (ESG). Näiden yritysten mahdollisuudet saada markkinoilta rahoitusta edullisin ehdoin ovat parantuneet. Kysyntää on vihreisiin joukkovelkakirjoihin, joita käytetään uusien tai olemassa olevien kestävän kehityksen ja myönteisten ympäristövaikutusten hankkeiden rahoittamiseen. Niiden rahoituskohteisiin voi kuulua uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja päästövähennysten, vähäpäästöisemmän liikenteen, kestävän vesi- ja jätehuollon, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kestävän maa- ja metsätalouden sekä saastumisen ehkäisyn ja ympäristön tilan seuraamisen hankkeita.
Rahoitusmarkkinoilla on kasvavaa kiinnostusta niihin yrityksiin, jotka ovat sisäistäneet kestävän kehityksen tavoitteet.
Riittävän rahoituksen varmistamisen lisäksi ympäristöystävällisten, tieteellisten ja teknisten läpimurtojen saaminen kannattavasti hankemarkkinoille vaatii aikaa ja erityisosaamista. Kun tällainen ratkaisu on saatu yrityksen tavanomaisille markkinoille, voidaan lisätuottoja tavoitella kehittyviltä markkinoilta. Uutta skaalauksessa on se, miten paljon rahoituksen instrumentit ja riskienhallinnan mekanismit markkinoillepääsyssä ovat kehittyneet.
Kehittyvillä markkinoilla riittää kysyntää rakenteellisten ongelmien ja kapasiteettirajoitusten korjaamiseen. Tarvitaan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Uusiutuvien energioiden käytön kasvattaminen edellyttää energiaverkkojen vahvistamista ja säätöenergiaa: uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien käyttö toimivaa jakelu- ja keräilyverkostoa. Merien muoviroskaantumisen torjunta käy esimerkiksi globaalitason ratkaisujen tarpeista.
Ratkaisuja tarvitaan kestävän kehityksen periaatteiden omaksumiseen, mikä liittyy raaka-aineiden tuottamiseen ja jalostukseen, kaupungistumisen tarvitsemaan infrastruktuuriin ja uusiin teknologioihin. Kasvava keskiluokka kaipaa laadukkaampia elintarvikkeita, puhtaampaa sisäilmaa – vähäpäästöisesti tuotettua energiaa, kattavampaa koulutusta sekä terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä alati nopeampia tietoliikenneyhteyksiä. Uusilla markkinoilla voidaan soveltaa aiemmista kaupallistamisista opittua ja löytää halvempia sekä tuottavampia ratkaisuja. Kasvavat markkinat tarjoavat mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii erityistä kaupallistamisen osaamista ja paikallisten riskien hallintaa.
Oikeanlaatuiset kumppanit voivat tarjota vahvaa tukea toteutukseen ja paikallisten päättäjätahojen vakuuttumiseen.
Kehittyvillä markkinoilla potentiaalinen asiakas saattaa tarvita yhteistyökumppania. Pelkkä teknologian tai rakenneosan toimittaminen ei useinkaan riitä, vaan haetaan investointikumppaneita, jotka voisivat osallistua kohteen suunnitteluun, rahoitusratkaisuun ja ottaa vastuuta huollosta ja jopa operoinnista toimituksen jälkeen. Mikäli yrityksen omat rahkeet eivät näytä tähän riittävän, kannattaa harkita yhteistyömahdollisuuksia niillä jo toimivien yritysten ja asiakasrahoituksen järjestäjien kanssa. Näillä tulisi olla kapasiteettia räätälöidä yhteinen kokonaisratkaisu ja tuoda kokemuksensa tarjouskilpailuun. Oikeanlaatuiset kumppanit voivat tarjota vahvaa tukea toteutukseen ja paikallisten päättäjätahojen vakuuttumiseen.
Kumppanuussuhteiden strategisen luonteen korostuessa niitä esitellään hallituksen päätöspöydälle. Päätöksen pohjana täytyisi olla perusteltu arvio siitä, että kumppanuuden tavoitteet ovat yhteisiä ja panokset toisiaan täydentäviä. Kumppanin toimintatavat, tase ja tausta olisi tunnettava riittävän syvällisesti. Maineen olisi oltava eheä ja luotettava sekä (some)julkisuudessa että nykyisten ja aiempien asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kokemuspiirissä. Kumppaneista riippumatta yhteistyöhön uusilla markkinoilla vaikuttavat erilaiset toimintakulttuurit, arvot ja näkemykset, joiden tulisi olla riskienhallinnallisesti sopusoinnussa yhteiseen tavoitteeseen nähden.
Kirjoittaja toimii Suomen edustajana EBRD:ssä. Tekstissä esitetyt näkemykset ovat hänen omiaan, eivätkä välttämättä vastaa EBRD:n kantoja.
