Vastuullinen yritystoiminta, kestävä kehitys ja muutos kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa haastaa yrityksiä uudistamaan strategiaa, sisäistä mittaamista ja ulkoista raportointia. Enää ei riitä, että kestävyysasioista keskustellaan vain yrityksen sisällä – myös ulkoiset sidosryhmät odottavat avointa ja läpinäkyvää raportointia.
Yrityksen ESG-asioista (ympäristö, sosiaaliset asiat, hallintotapa) ovat omistajien ja työntekijöiden lisäksi kasvavissa määrin kiinnostuneita mm. asiakkaat, liikekumppanit, sijoittajat, rahoittajat ja ESG-reittaajat. Viimeistään regulaattori pistää vauhtia niiden yritysten raportointiin, jotka muuten empivät kestävyystietojen julkaisemista.
Raportointivaatimukset kasvavat
Odotettavissa onkin merkittävä talousraportoinnin murros, kun osana kestävän rahoituksen toimintaohjelmaa Euroopan komissio esittää kestävyysraportointia (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja sen riippumatonta varmentamista lakisääteiseksi pörssiyrityksille ja muille yli 250 henkilöä työllistäville yrityksille vuodesta 2023 alkaen. Kestävyystiedot olisi julkaistava toimintakertomuksessa tuloslaskelman ja taseen rinnalla. Kaiken lisäksi se pitäisi vielä hallituksenkin hyväksyä. Kestävyysraportoinnista on tullut vakavasti otettava asia.
EU:n kaavailema kestävyysraportointivaatimus koskettaisi 600–800 suomalaisyritystä.
Toivottavasti mahdollisimman moni yritys näkisi tämän tilaisuutena hioa omaa strategiaa ja implementoida kestävyysmittarit niin, että niistä on aidosti hyötyä myös yrityksen kehittämisessä, jotta se selviäisi voittajana siirtyessämme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Nähdäkseni pelkkä ulkoinen raportointipakko on kulu, mutta strategisella implementoinnilla se voidaan kääntää kannattavaksi investoinniksi.
Taloudellinen merkitys
Samaan aikaan ESG:n vaikutus liiketoiminta- ja rahoituspäätöksissä kasvaa. Erityistä huomiota kiinnitetään ilmastoriskeihin, mutta myös moniin muihin taloudellisesti relevantteihin kestävyystekijöihin. Sijoittamisen saralla ESG-sijoitusten tuottoisuus on huomattu jo pidemmän aikaa. Nyt kestävyysasiat ovat saavuttaneet myös rahoitussektorin. Lainamarginaaleja sidotaan ESG-tavoitteisiin ja tulevaisuudessa yrityksen kestävyyden odotetaan vaikuttavan rahoituksen saatavuuteen entistä enemmän. Yrityksen ESG-riskit ja -mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn pitkällä aikavälillä. Luonnollisesti niillä on vaikutusta lainan takaisinmaksukykyyn ja rahoittajan arvioimaan luottoriskiin. On luonnollista, että tilintarkastajan varmennus tulee kuvioihin viimeistään siinä vaiheessa, kun tietojen pohjalta tehdään merkittäviä taloudellisia päätöksiä.
Kasvavat osaamisvaatimukset
Talousraportoinnin murros haastaa totutut toimintatapamme. Moni epäröi, kun sisäisen laskentatoimen tuottamat sustis KPI:t täytyykin jakaa julkisesti. Ne yritykset saavat etumatkaa, joilla sisäisen laskennan prosessit on jo hiottu timanttisen tehokkaiksi. Datan keräämistä suurempi haaste voi kuitenkin olla mentaalinen. Moni talousasiantuntija on uuden edessä, kun ESG-luvuista ja viitekehyksistä täytyisi alkaa saada jotain tolkkua – erilaisten käsitteiden aakkossoppa on melkoinen.
Mitä ovatkaan SDG, GRI, SASB, TCFD tai taksonomia? Millä on oikeasti taloudellista merkitystä? Kaiken lisäksi kestävyysasioista pitäisi pystyä vielä uskottavasti keskustella kollegoiden ja sidosryhmien kanssa.
Kestävän rahoituksen kokonaisuus – ESG:n strategisuus, mittaaminen, raportointi, varmennus, analyysi ja näistä johdettavat rahoitus- ja sijoitusinstrumentit – luo valtavan oppikentän.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Hanken & SSE Executive Educationin blogissa 12.10.2021.
