Eurooppalaisten talouslehtien ja analyysitalojen raporttien palstatilaa on jo viikkojen ajan hallinnut arvailu siitä, mitä britit juhannusaaton aattona 23. kesäkuuta EU:n suhteen päättävät ja mitkä ovat äänestystuloksen seuraamukset. Tämän ns. Brexit-äänestyksen tulos on sopivasti tiedossa vasta siinä vaiheessa, kun Suomessa on osakemarkkina kiinni ja valtaosa suomalaisista on matkalla kohti juhannuksen viettoa. Muualla maailmassa sen sijaan ei juurikaan juhannuskokkoja sytytellä vaan osake- , korko- ja valuuttamarkkinat ovat auki ja valmiina reagoimaan äänestystulokseen – mikä ikinä se sitten onkaan.
Mitä isompi yllätys tulos on, sitä isompi on myös markkinaliike.
Kysymyksistä keskeisin lienee se, miten markkinat tulevat eri tuloksiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä reagoimaan. Eri sijoitusluokkien ensimmäinen markkinareaktio tulee olemaan hyvin paljon riippuvainen siitä, miten äänestystulos poikkeaa markkinoilla ennen äänestystä vallinneesta odotusarvosta. Mitä isompi yllätys tulos on, sitä isompi on myös markkinaliike.
Pidemmällä tähtäimellä markkinaliikkeisiin tulee sitten vaikuttamaan enemmän äänestystuloksen todelliset taloudelliset vaikutukset. Näin ollen lopullinen totuus tiedetään vasta vuosien kuluttua. Kymmenien ja kymmenien uusien maidenvälisten kauppasopimusten neuvotteluruljassi kaikkine poliittisine koukeroineen on Brexitin toteutuessa sellainen harjoitus, että sitä ei oikeastaan halua vielä edes miettiä. Siinä kuluu helposti kaksi–kolme vuotta ja paljon tupakkia.
Tätä kirjoittaessani sijoitusmarkkinoilla annetaan Brexitille alle 30 prosentin todennäköisyys ja EU:ssa pysymiselle vastaavasti yli 70 prosentin todennäköisyys. Brexit-äänten voitto olisi siten markkinoille iso yllätys, ja aiheuttaisi suuremman markkinaliikkeen.
Mielenkiintoista muuten on, että sijoitusmarkkinoiden indikoimat todennäköisyydet poikkeavat hyvin paljon ns. kadunmiesten eli itse äänestäjien keskuudessa tehtyjen mielipidekyselyiden tuloksista. Jälkimmäiset ovat viime päivinä viestineet täysin tasaväkistä kamppailua kyllä ja ei -äänten välillä. Eroa selittänee osaltaan se, että sijoittajat arpovat äänestystulosta talous- ja tuloskasvuvaikutusten sekä investointivirtojen kautta, kun taas monet äänestäjät ja erityisesti Brexitin kannattajat miettivät kantaansa pikemminkin maahanmuuttopolitiikan ja kansallisen riippumattomuuden kautta. Teemaa arvioidaan siis täysin erilaisista tulokulmista.
Englannin punta jatkaisi todennäköisesti heikkenemistään ja saattaisi vetää euronkin mukanaan.
Mutta takaisin markkinaliikearvaamiseen. Sijoittajien näkökulmasta on selvää, että EU:ssa pysyminen on positiivinen ja Brexit-äänten voitto negatiivinen lopputulema. Ensin mainittu vastaa tämänhetkisiä odotuksia eikä siten sellaisenaan aiheuttaisi kovastikaan markkinavärinää. Pienen positiivisen sysäyksen se voisi antaa, kun ostojaan Brexit-uhan takia pidätelleet sijoittajat rohkenisivat punta- ja euromääräisille ostoksille.
Brexit-äänten voitto – varsinkin selkeä sellainen – aiheuttaisi varmasti suurta hämmennystä ja liikehdintää yli omaisuusluokkien. Englannin punta jatkaisi todennäköisesti heikkenemistään ja saattaisi vetää euronkin mukanaan, kun brittien ero EU:sta kannustaisi muidenkin maiden EU-skeptikkoja kyseenalaistamaan koko EU:n ja eurojärjestelmän kestävyyden ja järkevyyden.
Puntaa ja euroa vastaan vahvistuvia valuuttoja olisivat arvatenkin turvasatamina aiemmissakin kriiseissä toimineet USA:n dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi – sekä bonuksena päälle kenties länsinaapurin kruunukin. Brittien ja Euroopan osakemarkkinoilla saatettaisiin nähdä nopeakin liike alaspäin. Etenkin pääosin brittimarkkinoilla operoiville yrityksille Brexit olisi surkea lopputulema. Pidemmän aikavälin negatiiviset vaikutukset britti- ja Eurooppa-yhtiöille tulisi sitä kautta, että maailman suurin yhteiskauppa-alue olisi yhtäkkiä huomattavasti pienempi ja hauraampi, kun Iso-Britannia siitä aikanaan hyvin kivuliaiden ja pitkäkestoisten neuvotteluiden jälkeen irtautuisi.
Iso-Britannia on menneinä vuosina ollut EU-alueen suurin EU:n ulkopuolelta tulevien investointien kohdemaa. On kaikki perusteet uskoa, että Iso-Britannian kiinnostavuus investointikohteena Brexitin myötä vähenisi. Tällä puolestaan olisi suora negatiivinen vaikutus esimerkiksi Britannian kiinteistömarkkinoille. Tiedän paljon eläkesijoittajakollegoitani, jotka ovat vierastaneet sitä pidempään jo pelkän Brexit-uhan takia. Huomionarvoista on myös se, että pelkästään vienti- ja tuontitilastojen valossa EU on Britannialle valtavan paljon tärkeämpi kumppani kuin mitä Britannia EU:lle.
Mitenkäs sitten korot? Brexitin seurauksena Britannian valtionvelan korko todennäköisesti nousisi ja ainakin brittimarkkinayhtiöiden lainarahan hinta kallistuisi. Laajemmalle leviävä EU-epävarmuus saattaisi hyvin nostaa lainarahan hintaa myös muualla EU:ssa, etenkin EU:n reuna-alueilla. Keskuspankit, Englannin keskuspankki etunenässä, ovat toki valmiina elvyttämään, jos markkinareaktiot ja varsinkin reaalitaloudesta ajan mittaan saatava faktatieto sitä edellyttää.
Kyseessä on vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen kysymys.
Globaalin sijoittajan silmin tarkasteltuna Brexitistä on vaikea löytää juuri mitään positiivista. Voikin olla, että sijoitusmarkkinoiden antama suurempi todennäköisyys EU:ssa pysymiselle sisältää aimo annoksen toiveajattelua: ”eihän kukaan taloudellisesti noin huonoa päätöstä tee, eihän….?” Kansa kuitenkin päättää. Kyseessä on vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen kysymys. Brexittiä vastustamaan ovat asettuneet niin Yhdysvaltain presidentti, NATO kuin kansainvälinen valuuttarahastokin. Tämä puolestaan antaa äänestäjille oivan mahdollisuuden näpäyttää nykyjärjestelmää ja valtaapitäviä, jos ja kun sellaiseen selkeästi halukkuutta on.
Tilanne tulee lähiaikoina varmasti muuttumaan. Kannattaa ainakin seurata sitä, miten sijoitusmarkkinoiden antama todennäköisyys eri äänestystuloksille elää äänestyspäivän lähestyessä. Se kertoo samalla siitä, miten äänestystä vastaan on asemoiduttu. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että oli äänestyspäätös mikä tahansa, lopulliset seuraamukset tiedämme vasta vuosien kuluttua. Se saattaa sitten olla uuden blogin paikka.
Hyvää arvailua ja kesää!
Mikko Mursula
Kirjoitus on alun perin julkaistu Ilmarisen Parempaa Elämää –blogissa.
