Johtajuus on jotain todella kiehtovaa. Siitä lienee kohta kirjoitettu yhtä paljon kuin äitiydestä, rakkaudesta, voittamisesta tai jostain muusta tärkeästä, mutta sisällöltään moniulotteisesta.
Katson ilmiöitä pakostakin taustani kautta ja sosiologi minussa on pohjattoman kiinnostunut ilmiöstä, jota kohtaan työssäni lähes päivittäin: Johtajat kokevat olevansa yksin sen edessä, että yrityksen pitää menestyä. He toivovat kädet ristissä, että organisaatiossa ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta ja olisivat aloitteellisia oman työnsä suhteen. Samaan aikaan organisaatiossa koetaan, että heillä ei ole tilaa kehittää työtään, heidän mielipiteitään ei kuulla tai aina on tehtävä, mitä johtajat milloinkin saavat päähänsä.
He puhuvat samasta asiasta, mutta jotain keskustelussa menee pieleen, kun sama asia koetaan niin vastakkaisilla tavoilla. Tavoite tuntuu olevan molemmilla keskustelukumppaneilla sama: saada organisaatiossa oleva potentiaali käyttöön ja tuottaa sen avulla menestystä organisaatiolle ja kasvua siinä työskenteleville.
Näkemykseni mukaan tämän päivän tiedon runsaus, muutostahti sekä joustavuuden tarve ovat ratkaistavissa ainoastaan sillä, että organisaatio toimii. Enää ei kilpailuetua tuo johtaja, joka ainoana tietää vastaukset ja toimii yrityksen sisäisenä ja ulkoisena keulakuvana. Tulevaisuudessa rokkaavat ne yritykset, joilla on kyvykkyyttä inhimillisen pääoman täysimääräiseen ulosmittaamiseen. Ja tämä puolestaan edellyttää uudenlaista johtajuutta.
Tulevaisuudessa rokkaavat ne yritykset, joilla on kyvykkyyttä inhimillisen pääoman täysimääräiseen ulosmittaamiseen.
Johtajan uudet taidot
Johtaminen uudessa ajassa edellyttää johtajalta uudenlaisia ominaisuuksia. MPS-Yhtiöt tutki 2016 syksyllä odotuksia, joita liitetään johtajuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Tämän päivän johtajuusominaisuuksissa korostuvat johtamiskokemus, liiketoimintaosaaminen sekä kokemus toimialasta. Tulevaisuuden johtamisominaisuuden näyttäytyvät hyvin erilaisina, sillä vuorovaikutustaidot, viestintä- ja neuvottelutaidot sekä ongelmanratkaisutaito nousevat kolmen tärkeimmän ominaisuuden kärkeen.
Tässä mielestäni kiteytyy juuri tuo kirjoitukseni alun problematiikka. Siirrymme parasta aikaa vanhan maailman auktoriteettijohtamisesta uuden maailman kompleksiseen vuorovaikutus- ja vaikuttamisjohtamiseen. Elämme tällä hetkellä välivaihetta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla, jolloin odotukset hyvältä johtamiselta vaihtelevat juuri tuon kovan johtamiskokemuksen sekä vahvan vuorovaikutustaidokkuuden välillä.
Olemme sosialisaation tuotoksena sisäistäneet malleja, jotka eivät kaikin tavoin tue pärjäämistä uuden maailman kilpailussa. Jo lapset leikkivät leikkiä ’seuraa johtajaa’ tai ’kapteeni käskee’. Olemme osin sisäistäneet mallin toimia followereina, kun kuitenkin sekä yritysten kilpailuetu sekä oma hyvinvointimme edellyttää meiltä mahdollisuutta kokea autonomiaa. Tarve vaikuttaa on hyvin yksilöllistä. Oletukseni mukaan mahdollisuus kokea hallintaa sekä vaikutusmahdollisuuksia suhteessa ympäristöön, antaa meille jokaiselle hyvää fiilistä, onnen tunteita sekä hauskuuden kokemusta elämäämme. Me tarvitsemme mahdollisuutta kokea olevamme oman työmme Leadereita. Ja Leadereita tarvitsevat myös tulevaisuuden menestyjä-yritykset.
Kasvunpaikkoja johtajalle
Toimiiko siis organisaatio vai toimiiko vain johtaja? Tämä on kasvun paikka monelle valtaa ja asemaansa rakastavalle johtajalle, joka näennäisesti antaa kehittymisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia samalla kuitenkin huolehtien ensisijaisesti siitä selvyydestä, kuka yrityksessä päätöksiä tekee. Myös johtajat ovat aikansa tuotteita ja voivat ylläpitää tiettyjä vanhan vallan rakenteita myös huomaamattaan. Johtajan liiketoimintaosaaminen tai näytöt aiemmista johtamistehtävistä eivät enää takaa kykyä johtaa yritystä menestykseen uuden maailman aikana. Vuorovaikutustaidot sekä kyky ongelmaratkaisuun yhdessä organisaation kanssa tuovatkin voitot tulevaisuudessa.
Toimivia organisaatioissa on ainakin viisi yhdistävää tekijää:
- Tavoite on selkeä. Toimivissa organisaatioissa tiedetään, miksi tätä työtä tehdään ja miten oma työ liittyy kokonaisuuteen. Kyky viestiä selkeästi ja yksinkertaisesti monimutkaisista asioista on johtajakompetenssin tärkeä osa.
- Toimivissa organisaatioissa päätöksenteko tapahtuu niiden ihmisten toimesta, jotka tietävät asiasta eniten. Näissä organisaatioissa asema tai auktoriteetti ei ole suoraviivainen oikeutus päätöksentekoon.
- Vallan ja vastuun suhde on selkeä. Toimivissa organisaatioissa ihmiset tietävät, mistä he voivat tehdä päätöksiä. Päätöksentekovalmiutta voi tarvittaessa kehittää ja sitä voi myös omassa tehtäväkentässä henkilöltä edellyttää.
- Osaamisesta on huolehdittu. Valta ilman osaamista johtaa kaaokseen. Miten Sinä Johtaja olet määritellyt teidän tärkeimmät osaamiset ja varmistunut, että osaaminen on vähintäänkin riittävää.
- Toimivissa organisaatioissa diskurssit ilmentävät aloitteellisuutta. Näissä organisaatioissa kuulee´ minä aion´ tai ´ehdottaisin, että’ puhetta. Aloitteellisuudesta myös palkitaan ja se saa positiivista huomiota.
Kirjoittaja
Kirjoitus on alun perin julkaistu MPS:n blogissa.
