Suomalaiset yritykset ovat puristuksissa. Pitkä raja Venäjän kanssa on sijoittajien silmissä ongelma sinänsä, ja pörssikurssit laskevat. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat yritykset, joilla on merkittävää toimintaa Venäjällä. Niiden suunnitelmiin vaikuttaa luja sidosryhmäpainostus kuluttajaboikoteista alkaen. Yhä useampi on aloittanut pysyvän vetäytymisen Venäjältä tai harkitsee sitä vakavasti.
Jos avaimet jätetään pöydälle, niille kyllä löytyy ottaja.
Samanaikaisesti Venäjä on ryhtynyt voimakkaasti estämään ulkomaalaisomisteisen tuotannon alasajoa. Vaarana on, että ulkomaiset yritykset joutuvat myymään omaisuutensa ja investointinsa pilkkahintaan. Toinen vaara on kansallistaminen. Suomalaiset yritykset ovat niin merkittäviä toimijoita Venäjän taloudessa, että joitakin niistä on jo mainittu nimeltä kansallistamiskeskustelussa. Moni suomalaisyhtiö on toiminut Venäjällä menestyksekkäästi vuosikymmeniä ja investoinut sinne suuria summia. Jos avaimet jätetään pöydälle, niille kyllä löytyy ottaja Venäjän nykyjohdosta tai sen lähipiiristä.
Venäjältä irtautumista on harkittava huolellisesti, eikä vain taloudellisista syistä. Suomalaisyritykset kantavat huolta venäläisen henkilöstönsä ja johtajiensa asemasta mahdollisen exitin jälkeen. Huonosti toteutetun exit-operaation seurauksena paikallisjohto saattaa joutua hyvin ikävään tilanteeseen, jossa heitä uhkaa ankara rikosoikeudellinen vastuu Suomessa tehtyjen päätösten takia.
Exit-vaihtoehdot vaihtelevat yhtiömuodon mukaan, ja täyttä hintaa Venäjän-liiketoiminnasta on tuskin mahdollista saada. Toisaalta kaupat vaikka yhdenkin ruplan hintaan merkitsevät, että tulevaisuudessa kaupat voi kenties riitauttaa ja vedota investointisuojaan. Kansallistamista ei tarvitse jäädä odottelemaan.
Suomalaisen yhtiön johdon tulee toimenpiteitä harkitessaan edistää yhtiön pitkän aikavälin etua. Tässä harkinnassa laaja-alainen vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen ei ole vain sallittua vaan välttämätöntä.
Viime viikkoina monet yritykset ovat valinneet vetäytymisen, vaikka siitä aiheutuu lyhyellä aikajänteellä merkittäviä tappioita osakkeenomistajille. Moniko yhtiö uskaltaa jäädä? Argumentteja on kuultu kummankin vaihtoehdon puolesta. Päätökset panevat joka tapauksessa yritykset koville, sillä hyvät vaihtoehdot ovat vähissä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Castrén & Snellmanin blogissa 29.3.2022.
