Kuusi keskeistä kysymystä, joihin ostajan kannattaa kiinnittää huomiota yrityskauppaan valmistautuessaan.
Yrityskaupan tekeminen on jännittävää aikaa sekä ostajalle että myyjälle. Joku tekee yrityskaupan vain kerran elämässään, kun taas osa yrityksistä saattaa olla mukana useassa yrityskaupassa elinkaarensa aikana.
Ostoaikeissa olevan yrityksen kannattaa aina due diligence -tarkastusten yhteydessä tarkastaa myös kohdeyhtiön immateriaalioikeudet eli IP:t. IP:t on tutkittava huolellisesti varsinkin silloin, kun kohdeyhtiö tai sen markkinat ja toimiala ovat ostajalle vieraita. Tarkastuksessa johto saa päätöksentekoaan varten tarvittavat tiedot. IP-omaisuuden arvo voi nimittäin vaikuttaa merkittävästikin kohdeyhtiön arvonmääritykseen. Tästä syystä myös yrityskaupan rahoittajia usein kiinnostaa, pystyykö niiden rahoittama yritys suojautumaan riskeiltä niin, ettei sen liiketoiminta keskeydy esimerkiksi puuttuvan lisenssin tai kilpailijan loukkausväitteen vuoksi.
Pahimpien IP-sudenkuoppien välttämiseksi listaamme tässä blogikirjoituksessa kuusi keskeistä kysymystä, joihin ostajan kannattaa kiinnittää huomiota yrityskauppaan valmistautuessaan.
- Mitä immateriaalioikeuksia kohdeyhtiöllä on?
- Heti ensi alkuun on hyvä kartoittaa, mitä immateriaalioikeuksia kohdeyhtiöllä jo on. Kohdeyhtiön immateriaalioikeudet voivat koostua esimerkiksi toiminimistä, tavaramerkeistä, verkkotunnuksista, mallioikeuksista, patenteista, hyödyllisyysmalleista ja tekijänoikeuksista.
- Jos immateriaalioikeudet ovat rekisteröitävissä, kannattaa myös selvittää, onko ne jo rekisteröity vai onko rekisteröintihakemus vasta vireillä.
- Onko kohdeyhtiön immateriaalioikeuksien antama suoja riittävä?
- Jos kohdeyhtiö on suojannut tuotteensa ja palvelunsa esimerkiksi tavaramerkkirekisteröinnein, ostajan olisi hyvä tarkastaa, missä tavara- ja palveluluokissa tavaramerkit on rekisteröity. Luokituksesta nimittäin selviää tavaramerkin suojan laajuus.
- IP-oikeuksien maantieteellinen kattavuus tulee myös tarkastaa huolellisesti, jotta varmistetaan rekisteröintien olevan voimassa siellä, missä liiketoimintaa tosiasiassa harjoitetaan.
- Jos kohdeyhtiöllä on patentoitua teknologiaa, kannattaa tarkastaa myös patenttien suoja-alan laajuus. Monesti voi nimittäin käydä niin, että patentti ei sellaisenaan anna riittävää suojaa kohdeyhtiön tärkeimmille tuotteille.
- Kuka omistaa kohdeyhtiön immateriaalioikeudet?
- DD-tarkastuksessa kannattaa aina selvittää, kenen nimissä kaupan kohteeseen kuuluvat immateriaalioikeudet ovat ja onko kohdeyhtiö esimerkiksi myöntänyt lisenssejä omiin immateriaalioikeuksiinsa tai käyttääkö se muiden immateriaalioikeuksia lisenssin turvin. Jos kaupan kohteeseen kuuluvat immateriaalioikeudet eivät ole kohdeyhtiön nimissä tai omistuksessa, tämä seikka tulee selvittää kohdeyhtiön kanssa ennakolta ja ottaa huomioon kauppakirjavaiheessa.
- Jos kohdeyhtiöllä on lisenssisopimuksia, ostajan pitää varmistaa, että lisenssit siirtyvät tai pysyvät muutoin voimassa yrityskaupan jälkeen. Muuten yhtiön liiketoiminta voi pahimmassa tapauksessa keskeytyä yritysjärjestelyn jälkeen.
- Onko immateriaalioikeuksien siirtymisestä huolehdittu riittävällä tavalla?
- Ostajan edun mukaista on varmistaa, että kaupan kohteeseen kuuluvat immateriaalioikeudet on siirretty kohdeyhtiölle. Tärkeitä ovat erityisesti työsopimuksien immateriaalioikeuslausekkeet. Niiden tulisi olla tarkasti laaditut, jotta immateriaalioikeudet työntekijän työn tuloksiin siirtyvät työnantajalle eli kohdeyhtiölle riittävässä laajuudessa.
- Jos kohdeyhtiöllä on työsuhdekeksintöjä eli työntekijöiden tekemiä, patentoituja keksintöjä, ostajan tulisi myös tarkistaa, että työntekijä ja työnantaja ovat allekirjoittaneet jokaisesta keksinnöstä erilliset siirtokirjat ja keksijä-työntekijälle on maksettu lain vaatimat kohtuulliset korvaukset.
- Immateriaalioikeuslausekkeet on syytä tarkistaa huolellisesti myös muista kohdeyhtiön sopimuksista, kuten erinäisistä yhteistyö- ja alihankintasopimuksista. Näin ostaja voi varmistua siitä, että immateriaalioikeudet siirtyvät kohdeyhtiölle.
- Loukkaako kohdeyhtiö muiden immateriaalioikeuksia?
- Ostajan tulee varmistaa kohdeyhtiöltä, onko sitä vastaan esitetty IP-loukkausväitteitä. Immateriaalioikeudet ovat kielto-oikeuksia. Se tarkoittaa, että loukkaustilanteessa kohdeyhtiötä voidaan pahimmassa tapauksessa kieltää jatkamasta loukkausta, jolloin liiketoiminta saattaa pysähtyä tai vähintäänkin vaikeutua.
- Ostaja voi lisäksi teettää niin sanotun freedom-to-operate -tutkimuksen. Sen avulla pyritään selvittämään, onko kolmansilla tahoilla sellaisia IP-oikeuksia, joita kohdeyhtiön liiketoiminta saattaisi loukata. Tällainen tutkimus voi olla syytä tehdä erityisesti patentti-intensiivisillä toimialoilla.
- Onko kohdeyhtiö hyödyntänyt tuotteissaan avointa lähdekoodia?
- Ostajan kannattaa selvittää, onko kohdeyhtiö hyödyntänyt tuotteissaan avoimen lähdekoodin komponentteja tuotteissaan. Kohdeyhtiön olisikin hyvä pitää listaa käyttämistään avoimen lähdekoodin komponenteista, jotta ne voidaan helposti identifioida yrityskauppatilanteessa.
- Avoimen lähdekoodin käyttäminen ei monesti ole mikään ongelma. Päinvastoin se saattaa olla erittäin järkevää resurssien käyttöä.
- Monen ostajan painajainen on kuitenkin kohdeyhtiö, jonka tuotteessa on käytetty avoimen lähdekoodin komponentteja siten, että tuotekokonaisuutta on tullut rasittamaan liiketoiminnan kannalta joskus hyvinkin haitallinen ehto.
Näiden kysymysten avulla ostaja pääsee jo hyvin perille kohdeyhtiön immateriaalioikeuksia koskevista riskeistä. Kun ostaja selvittää, mitä on ostamassa, mitä kohdeyhtiön IP-salkku kattaa ja mitkä ovat kohdeyhtiön IP-suojauksen vahvat ja heikot kohdat, se hankkii samalla itselleen arvokasta tietoa yrityskauppaneuvottelujen pohjaksi.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Castrén & Snellmanin blogissa 22.1.2018.
