Missä tekoälyn käyttöönotossa mennään Suomessa?
Suomessa on vuodesta 2017 alkaen haettu uutta otetta ja vastauksia kysymykseen tekoälyn hyödyntämisestä. Yritysten kohdalla voidaan oikeutetusti kysyä, onko päästy puusta pitkään? A. State of AI in Finland 2020 -selvityksen [4] mukaan kolme prosenttia suomalaisista yrityksistä, joissa on enemmän kuin viisi työntekijää, hyödyntää AI:tä päivittäin. Viitteessä ei ole mainintoja taloudellisten hyötyjen (esimerkiksi kasvu, tulos, kilpailuetu) saavuttamisesta tai mittaamisesta.
Tässä selvityksessä todetaan myös, että Tortoisen [5] Global AI Indexin mukaan Suomi sijoittuu sijalle 14 vertailussa, jossa arviointiperusteina ovat investoinnit, innovointi ja käyttöönotto. Euroopan maista Suomen edellä ovat Saksa, Sveitsi, Ranska, Englanti ja Irlanti. Oxford Insightsin [6] mukaan Suomi sijoittuu viidenneksi valtiovallan tekoälyvalmiudessa. Edellä ovat Singapore, USA, Englanti ja Saksa.
Suomi oli valtiona edelläkävijöiden joukossa ryhdyttyään laatimaan kansallista AI-strategiaa neljä vuotta sitten. Etumatka kutistuu nopeasti.
Suomi oli valtiona edelläkävijöiden joukossa ryhdyttyään laatimaan kansallista AI-strategiaa neljä vuotta sitten. Etumatka kutistuu nopeasti. Nyt AI-strategian on saanut aikaan jo yli kolmekymmentä valtiota [2].
On selvää, että kyseessä on kilpajuoksu siitä, mitkä taloudet, valtiot ja yritykset onnistuvat ensimmäisinä hyödyntämään AI:n käyttöönotolla aikaansaatavissa olevat kasvun, tuottavuuden ja kilpailuedut. Elämme kenties tietotekniikan historian kiinnostavinta aikajaksoa teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tällä kertaa ei ole kyse tavanomaisesta ohjelmistoprojektista, joka koskisi vain tiettyjä tehtäviä tai osaa organisaatiosta.
Tutkimustiedon valossa näyttää selvältä, että kyseessä on koko organisaatiota koskeva pitkäkestoinen, yhteinen ja uudenlainen oppimisen ja johtamisen prosessi. Siinä keskeisessä ja syvässä vuorovaikutuksessa ovat ihmisten lisäksi myös tekoälysovellukset.
Mitä hallituksen pitäisi tehdä?
Yritysten johdolla on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä rooli olla rakentamassa ja johtamassa organisaatiotaan ja ihmisiä kohtia uusia haasteellisia, mutta varmasti myös palkitsevia aikoja ja kehitysvaiheita. Haaste ei koske ainoastaan oman organisaation ihmisiä ja järjestelmiä, vaan ulottuu arvo- ja yhteistyöverkkoihin korkeakouluja ja yliopistoja myöten.
Hahmottamista ja toteuttamista ryydittää vallitseva ja ennusteiden mukaan paheneva osaajapula. Tekoälytutkimus on Suomessa useilla osa-alueilla huippuluokkaa kansainvälisessäkin katsannossa. Yhteistyössä tutkimuksen ja yritysten välillä on sen sijaan paljon mahdollisuuksia ja kehitettävää.
Hyvällä syyllä voikin kysyä ymmärtävätkö päättävät tahot tämän yhteistyön tärkeyden?
Hyvällä syyllä voikin kysyä ymmärtävätkö päättävät tahot tämän yhteistyön tärkeyden? Nykyisellä ohjauksella yliopistoissa ollaan lähes yksinomaan kiinnostuneita akateemisesta tutkimuksesta, ei niinkään yhteistyöstä ja yrityksiä palvelevista sovelluksista.
Tunnetusti suomalaiset ovat parhaimmillaan vaativimmissa paikoissa ja tilanteissa. Mitä tekoälyn käyttöönottoon tulee, meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Kuinka monta potentiaalista AI:n soveltamiskohdetta organisaatiostasi on listattu tähän mennessä? Joko tiekartta ja pitkospuut ovat selvillä, vai jo peräti mitatut ja todennetut ensihyödyt saatu? Soveltamisen ja käyttöönoton peruskysymyksiä on alettava kysymään myös hallituksissa viimeistään nyt. Hyödyt voivat olla merkittäviä, jopa ratkaisevia kilpailussa menestymiselle. Esimerkkejä löytyy jo ympäriltä. Ja alkuun kysyä voi vaikka Siriltä.
Artikkelin ensimmäinen osa on julkaistu DIF-jäsenblogissa 29.4.2021.
Kirjoittaja on koulutukseltaan Tekniikan lisensiaatti ja diplomi-insinööri. Hän toimii Digia Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä viestintä- ja tietotekniikkayrityksissä toimitusjohtajana sekä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Lisäksi hän on DIFin ja FiBANin jäsen sekä Start-up-säätiön perustajajäsen.
Lähdeviitteet:
Otsikko: Anaconda on yksi suosituimmista vapaasti käytettävissä olevista moderneista AI-sovellusten kehitysympäristöistä.
[1] Li, D. et.el. Is China Emerging as the Global Leader in AI? HBR, International Business, Feb 2021.
[2] Clark, J. et.al. Artificial Intelligence Index Report 2021, Stanford University, Human-Centered Artificial Intelligence, March2021.
[3] Ransbotham, S., et.al. Expanding AI’s Impact with Organizational Learning, Findings from the 2020 artificial intelligence global executive study and research project. MITSloan Management Review, Oct2020.
[4] Törnroth, A. et.al., State of AI in Finland, Nov2020.
[5] Global AI Index, Tortoise Media, www.tortoisemedia.com, May 2020.
[6] Government Artificial Intelligence Readiness Index 2019, Oxford Insights.
