Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta, mutta jo elokuussa siihen tehtiin muutoksia, jotka johtuivat lähinnä EU:n uuden tilintarkastussääntelyn (asetus ja direktiivi) kansallisesta voimaansaattamisesta. Uudistunut tilintarkastussääntely kohdistuu ensisijaisesti tilintarkastajaan, mutta sen vaikutukset ulottuvat laajemmalle.
Listayhtiön tilintarkastuskertomukseen on jo ensi keväänä sisällytettävä selostus tilintarkastuksen kannalta keskeisimmistä seikoista (KAM, Key Audit Matters).
Tilintarkastajan on nostettava kertomuksessa esiin tilinpäätöksen kohdat, joihin tilintarkastaja arvioi sisältyvän korkeampaa riskiä, merkittävää johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöserät ja merkittävien tapahtumien vaikutus tilinpäätökseen. Nämä seikat vaihtelevat luonteeltaan ja määrältään yhtiökohtaisesti, ja siksi listayhtiöiden kertomukset tulevat jatkossa eroamaan toisistaan.
Tilintarkastuksen kannalta keskeisimmät seikat eli KAMit todennäköisesti herättävät keskustelua kevään yhtiökokouksissa. Hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan on syytä keskustella tilintarkastajan kanssa kertomukseen tulevista KAMeista ja valmistautua näin yhteistyössä kertomuksen käsittelyyn yhtiökokouksessa.
Tilintarkastuksen kannalta keskeisimmät seikat eli KAMit todennäköisesti herättävät keskustelua kevään yhtiökokouksissa.
PIE-yhteisöjen hallituksen ja tarkastusvaliokunnan tehtävät
Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (PIE, Public Interest Entities, kuten pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan roolista säädetään osakeyhtiölaissa. Säännöksiä tarkastusvaliokunnasta on noudatettava viimeistään vuoden 2018 alusta.
Hallituksen on seurattava ja arvioitava tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän tarjoamia muita palveluita kuin tilintarkastuspalveluita.
Lisäksi hallituksen on seurattava yhtiön tilintarkastusta ja valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta EU-asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Hallitukselle säädettyjen tehtävien valmistelua varten yhtiössä voi olla hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta. Pakollinen tarkastusvaliokunta ei ole. Tällöin myös valmistelu kuuluu koko hallitukselle.
Tilintarkastajan valinta, toimeksiannon kesto ja sallitut palvelut
Tarkastusvaliokunnan on EU:n tilintarkastusasetuksen mukaan järjestettävä valintamenettely tilintarkastajien valitsemiseksi ja sen jälkeen annettava yhteisön hallinto- tai valvontaelimelle suositus tilintarkastajan valitsemiseksi.
Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajan toimikausi on uudessa sääntelyssä rajattu 10 vuoteen. Kilpailutuksella toimeksiannon pituutta voidaan kuitenkin jatkaa 20 vuoteen.
Tilintarkastusyhteisöt tarjoavat tilintarkastuksen lisäksi muita palveluita. Näiden muiden palvelujen tarjoamista rajoitetaan tietyin osin. Yhtiön tilintarkastajalta saa kuitenkin jatkossakin tilintarkastuksen lisäksi lukuisia muita palveluita. Esimerkiksi veroneuvonta on edelleen sallittua.
Haasteita hallitukselle
Uudessa tilintarkastuskertomuksessa kuvataan aiempaa laajemmin myös hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäviä liittyen muun muassa sisäisen valvonnan järjestämiseen sekä toiminnan jatkuvuuden arvioimiseen. Asioiden tullessa sisällytetyksi kertomukseen, hallituksen lienee syytä varautua niitäkin koskeviin kysymyksiin.
Risto Ruuska
