”Kauppasota on hyvä uutinen, jos vaihtoehtona on aseellinen taistelu”, toteaa Risto E.J. Penttilä.
Maantieteen roolia valtioiden välisissä suhteissa painottava Geopolitiikka-käsite syntyi 1800–1900 -lukujen taitteessa. Taustalla oli eurooppalaisten valtioiden kilpailu resursseista yhdistettynä nationalismin nousuun.
Teknologian kehittyminen on sittemmin vähentänyt maantieteen merkitystä. Viime vuosina geopolitiikka-termi on kuitenkin nostettu takaisin päivänvaloon.
Nordic West Officen toimitusjohtaja, FT Risto E.J. Penttilä ajoittaa geopolitiikan paluun syyskuuhun 2001. Jatkoa seurasi, kun kaksoistornien jälkeen luhistui finanssimaailma. Turvallisuushakuisuus ja erilaiset protektionistiset ajattelumallit alkoivat levitä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Geopolitiikkaa puhtaimmillaan edustaa Itä-Ukrainan miehitys, jonka sanktiona Yhdysvallat ja Eurooppa asettivat vientikiellon Venäjälle. Ja kenelläpä muulla kuin Trumpilla oli lopulta kanttia kaivaa tuontitullitkin naftaliinista.
– Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmään sotaan vaan paluusta suurvaltapolitiikkaan, määrittelee tilanteen Penttilä.
Nykymeno muistuttaa kansainvälisessä politiikassa monilta osin 1800-luvun loppua. Suurvallaksi haluavia on monta. Venäjän, Yhdysvaltojen ja Euroopan rinnalle on noussut Kiina. Lusikan soppaan on uittanut Brexitillään Iso-Britannia, ja kylmän sodan väkevän vivahteen keitokseen tuo kamppailu Korean niemimaan herruudesta.
– Hyvä uutinen on se, että Yhdysvallat ja Kiina käyvät kauppasotaa eivätkä aseellista sotaa. Kyse on kuitenkin samasa asiasta eli siitä, kumpi sanelee maailmanpolitiikan pelisäännöt.
Paluuta vapaakauppaan tuskin tulee
– En usko, että vapaakauppa enää palaa. Merkantilismi on kaikkialla nousussa. Yhdysvalloissa demokraatitkin ovat aina olleet vapaakauppaa vastaan, joten uskon, että nykyinen suuntaus jatkuu myös Trumpin jälkeen.
Trumpin käytöstapojen takaa löytyykin yhteinen maailmankatsomus Euroopan kanssa: tavoite toimivista sisämarkkinoista. Toisin kuin Yhdysvallat, Eurooppa vain sattuu hyötymään kansainvälisestä vapaakaupasta.
Kysymys on, osataanko vapaakauppajärjestelmä purkaa niin, että vältämme sen vaihtoehtojen pahimmat ylilyönnit?
Skenaariot elintärkeitä yrityksille
Maailmanpolitiikan turbulenssin jatkuminen aiheuttaa yritysjohdolle lisää töitä. Hallituksen on tunnettava, mitkä ovat sellaisia teknologisia tai poliittisia muutoksia, joilla on vaikutusta omaan toimintaan.
Tärkeimpänä keinona varautua suurvaltapolitiikan odottamattomiin vaikutuksiin Penttilä pitää skenaarioajattelua. On mietittävä mahdollismman monta mahdollista tilannetta ja toimintamallit jokaiseen niihin. Mitä yrityksellemme tarkoittaa, jos Brexit hoidetaan huonosti ja EU:n ja Ison-Britannian välit katkeavat? Mitä tarkoittaa, jos Yhdysvallat sulkee satamansa eurooppalaisilta tavaroilta? Mitä tarkoittaa, jos äärioikeisto nousee valtaan Saksassa?
Suomalaisyrityksiä Penttilä kehottaa laatimaan yksityiskohtaiset suunnitelmat ainakin erilaisten Brexit-vaihtoehtojen varalle. Niillä alkaa jo olla kiire.
Katri Isotalo
Tämä Teema-artikkeli on lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu Boardview-lehdessä 1/2018.