Innovatiivinen idea, suomalainen tutkimusosaaminen ja vahva globaali missio synnyttivät tarinan, josta listautuminen teki totta. ”Listautumisen avaintekijät olivat oikea ajoitus ja saumaton kommunikaatio”, Betolarin hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä sanoo.
Materiaaliteknologiayritys Betolarin tarina sai alkunsa ideasta korvata betonin raaka-aineena käytettävää sementtiä teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla. Ajurina toimi vahva globaali missio – uuden innovaation avulla haluttiin edistää isopäästöisen rakennusalan vihreää siirtymää.
”Rakentamisen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 10 prosenttia ja suurin yksittäinen päästölähde rakentamisessa on betonin valmistuksessa käytetty sementti”, Ojanperä taustoittaa.
Vuonna 2016 perustetun yhtiön tavoitteena on lisensoida uudet sideaineratkaisut Euroopan ja Aasian markkinoille ja ryhtyä teollistamaan materiaaliratkaisuja tekoälyn ja sensoriteknologian avulla.
”Visionamme on olla betonialan Tesla, joka oppii jokaisesta prosessista uutta”, älyteknologian huippuosaajana tunnettu Ojanperä sanoo.
Tiivis hallitus ja toimiva työnjako
Ojanperä pitää listautumisessa ydinasiana oikeaa aikaikkunaa. Betolarille sellainen oli avautunut vihreän murroksen myötä. Myös alan markkinat näyttivät keväällä 2021 poikkeuksellisen valoisilta.
Listautumisella haluttiin saada pääomaa kasvuun ja luoda osakkeesta uudenlainen työkalu mahdollisiin yritysostoihin. Listautuminen oli tulevaisuutta myyvälle yhtiölle myös keino hankkia uskottavuutta ja pitkäjänteisiä omistajia.
Prosessia varten perustettiin IPO-ohjausryhmä, johon kuului hallituksen jäseniä ja neuvonantajia. Operatiivisen johdon ja hallituksen jäsenten roolit erotettiin tarkasti toisistaan ja viestintään tehtiin selvä työnjako. Hallitukseen hankittiin rekrytoinneilla myös uutta osaamista ja hallituksen koko pieneni viisijäseniseksi.
”Olimme menossa pörssiin nopealla aikataululla, joten halusimme, että hallitus on tiivis ja tarkasti roolitettu.”
Vaatimuksena hyvä rahoitusasema
Ojanperä pitää listautumisen onnistumisessa ratkaisevana tekijänä sitä, että yrityksessä panostettiin IPO:n ohella myös liiketoiminnan kehittämiseen.
”Tarvitsimme asiakkaita vakuuttamaan sijoittajia ja päinvastoin. Sovimme, että osa hallituksen jäsenistä pitää systemaattisesti esillä liiketoiminta-asioita, ettei listautuminen varasta kaikkea aikaa.”
Yhtiön arvon määrittämisestä vastasi hallitus yhdessä pääjärjestäjän kanssa. Tiivis yhteistyö oli tarpeen koko listautumisprosessin ajan, sillä yhtiö keräsi syksyn 2021 aikana 4,5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan. Jo syksyn aikana yhtiö sai uusia sijoittajia.
Ojanperän mukaan liikevaihdottoman yrityksen arvonmäärityksessä keskeisintä oli pohtia, mikä on yrityksen liiketoiminnan kannalta relevantti potentiaalinen markkina. Yhtä tärkeää oli muodostaa arvio yrityksen markkina-aseman kehittymisen aikataulusta.
Betolar listautui onnistuneesti joulukuussa 2021. Yhtiö keräsi 34,5 miljoonaa pääomaa ja sai omistajiksi toiveiden mukaisen kokonaisuuden piensijoittajia ja vahvoja ankkuriomistajia.
Avoin kommunikointi avaintekijänä
Hallitukselle prosessi opetti erityisesti ajantasaisen kommunikoinnin tärkeyden.
”Omistajilla, hallituksella, johdolla ja järjestäjällä on oltava sama tilannekuva ja sijoittajille on viestittävä yhtenevästi, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään”, Ojanperä sanoo.
Listautumisen jälkeen elämä muuttui. Toimintasykli nopeutui, raportoinnin määrä kasvoi ja sijoittajaviestintään tuli tarkat pelisäännöt. Ojanperä näkee listautumisen Betolarin kannalta kuitenkin vain positiivisena asiana.
”Listautuminen auttoi meitä keskittymään teknologian kaupallistamiseen ja liiketoiminnan skaalaukseen. Meillä oli visioita ja tutkimustietoa, mutta vasta listautuminen auttoi tekemään tarinasta totta.”
Tämä on tiivistetty versio Tero Ojanperän haastattelusta, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 1/2022.
Teksti: Kaisa Ihalainen